lauantai 14. marraskuuta 2015

Ruuhkavuodet

Blogista lähes vuosi taukoa. Otsikosta löytyy syy. Jos elämään sisältyy töitä, opiskelua ja perhettä, niin ei ole vapaa-ajanvietto ongelmia, koska ei ole vapaa-aikaa ;) On vaan täyteen suunniteltua kalenteria ja kiirettä, joka ikinen päivä. Onneksi kuitenkin osaan joitain asioita pudottaa pois päiväohjelmasta ja yksi niistä on ollut tämä blogin kirjoittaminen. Nyt syksyllä olen kuitenkin miettinyt, että haluaisin pitää tätä blogia yllä, koska tämä on myös ollut tietynlainen treeni/ kisapäiväkirja, josta olen pystynyt asioita tarkistamaan jälkikäteen. Eli jonkinlaista jatkoa on nyt luvassa :)

Nyt syksyn aikana olen itse kärsinyt motivaatiovajauksesta agilityn suhteen, mikä on varmaan johtunut liian täyteisestä elämästä ja väsymyksestä. Lisäksi mieltä on vaivannut Miinan vaisuus arjessa, joka nyt ilmeisesti kuitenkin johtui touko-kesäkuun vaihteessa olleista juoksuista. Sterkkausta olen nyt joka juoksujen jälkeen miettinyt. Ehkä toteutankin sen tämän kauden päätteeksi. 

Syksy lähti käyntiin niin, että meidät valittiin oman seuran tehoryhmään. Tällä kaudella treenaamme HSKH:n arvokisaryhmässä. Lisätietoja täältä. Päävalmentajana toimii Sanna Lehtonen, lajivalmentajina Ville Liukka ja Jenna Caloander. Ville on vastannut koulutuksesta nyt syksyllä ja Jenna keväällä. Sanna on järjestänyt alkukaudesta testausta, luentoja sekä vetänyt yksittäisiä treenejä. Sannaa olen hyödyntänyt kauden suunnitelman laatimisessa sekä omatoimitreenien suunnittelussa. 

Lisäksi treeniohjelmaan kuuluu Jennan ratatreenit Agility Akatemialla kahden viikon välein. Näiden lisäksi Meri Alku kouluttaa meille puomia. Sitä nyt työstetään paremmaksi; vahvistetaan pysähtymispaikkaa, lisätään itsenäisyyttä ja vauhtia laskevalle osalle. 


Tämän kauden tavoitteena on parantaa Miinan estefocusta ja itsenäisyyttä. Parantaa minun liikkuvuutta sekä radanlukutaitoa. Kokonaisuutena näistä syntyy määrätietoisia  Kisatavoitteena on tietysti saada osallistumisoikeus SM-kisoihin ja maajoukkuekarsintoihin sekä hyppyvalionarvon saavuttaminen.


Tänään oltiin Miinan kanssa kisailemassa Ojangossa BATn kisoissa. Tuomarikattauksena oli Savioja, Luomala ja Lahikainen. Kivaa ja poikkeuksellista, että medit saivat nauttia kolmen eri tuomarin radoista.

Rata 1: HYL
Eka radalla hukkasin hetkeksi siivekkeen ympäripyöräytyksessä koiran ja Miina tekee ovat ratkaisunsa. Jalkaterät näyttää, että hyppää ristiin. Ja niinhän Miina tekee :) Sitä ennen oli kuitenkin jo tullut klassinen virhe kepeillä, oikein sissään, ei taivu kuitenkaan kakkos väliin. Video. 

Rata 2: 0, sij. 3. 
Toisella radalla kiirettä pitää, mutta kerkiän :) Toka vikassa sokkarissa tunnen Miinan kantapäissäni. Sitähän ei kuitenkaan lasketa :D Nollaa pukkaa, sijoitus 3. Video. 


Rata 3: 5
Kolmannella radalla rima tipahtaa jo heti alussa. Videolta en kyllä mitään syytä havaitse. Liian niukka hyppy. Muuten todella sujuva ja hyvä rata. Kolmessa kohtaa muutin lennosta ohjaussuunnitelmat meille ei niin tyypillisiin ohjauksiin ja ne kaikki toimi :)








Kolme rataa oikein hyvällä fiiliksellä! Tätä lisää :)


perjantai 9. tammikuuta 2015

Vuoden aloitus - reipasta meininkiä!

Melkein puuskututtaa vieläkin! Tänään oli vuoden ekat ohjatut treenit Akatemialla. Juha oli kyllä suunnitellut varsinaisen kinkunsulattelu rallattelun sinne. Radassa oli muutamia mielenkiintosia kohtia;
1. Kepeille vienti
2. Putkelta 5 oikeaan suuntaan kääntyminen
3. Aalla jarrutus
4. Pimeä putki 14
5. Suora 23-25 ja aalle kääntyminen

Kepeille vienti onnistui heti ekalla! Wuhuu! Juha hieman vinkkasi neljän päivän ajalta millä siinä kohtaa on tullut menestystä. Meilläkin toimi, pieni puolvalssi ja peruutus keppejä kohti. Pienellä liikkeellä lähetys kepeille. No problem.


Putkea 5 tehtiin ekana niin, että jäin putken sisäkurviin ja ohitin putken ulostulon. Hieman kiire ja 7-8 välille tuli takaaleikkaus. Jotta me saadaan tehdä takanaleikkaamalla joku kohta siihen täytyy olla todella hyvä syy. Nyt ei ollut, mars jalat liikkeelle! Miinalla hyvät ja varmat kepit. Niinpä jäin ihan keppien alkuun venailemaan, lähetys putkeen ja juoksua putken oikealta puolelta. Näin ehdin hyvin tekemään 7 taakse valssin, 8 valssi ja 8-9 sokkari. Eikä siis ollut mitään ongelmia putkelta kääntymisessä.


Eka jarru (shhhhh) aalla tuli myöhään ja M rallatteli viis metriä pitkäksi. Se on kyllä niin hauska, ehkä jopa hieman nolo, kun painelee täysiä ja hoksaa ettei tiedäkään mihin mennään. Seuraava toimi täydellisesti, hyvin alas lyhyellä askeleella ja tiukka käännös.  Hetken päästä tulikin käskytys moka aalla "ylös-kiipee-kiipee" (=pysäytys) ja arvatkaa mitä Miina tekee?? On-offin!!! Voiko olla totta, M osaa erotella käskyt?? Sekoilin nimittäin viime Jenna yksärillä käskyissä puomilla ylös-mene-mene (=juoksu), ja M katsoi mua ja juoksi puomin läpi. (Tuli vähän muutakin säätöä sen jälkeen, mutta näki katseesta että se kysyi ootko ihan tosissas.) Seuraavaksi aalla käskytys oikein (ylös-mene-mene) ja tulee loistava juoksari. :) On muuten ollut agilityuran paras päätös siirtyä aalla juoksukontaktiin!


Pimeä putki 14, siihen suunnittelin sokkarin 13-14 välille niin että M jää minun ja putken väliin. Ajoituksen kanssa tarkkana, mutta minulle luontevin ratkaisu. Juha ehdotti pakkovalssia, jonka ajoitus oli vielä haastavampi ja lähes aina koiran vauhti tyssäsi ennen putkea. Ja uudelleen, ja uudelleen.... Jos olisi ollut kisatilanne niin olisin tehnyt sokkarilla. No miksi en vaan lähettänyt sinne pimeään putkeen? Kun ei hae niin ei hae. Samantyyliseen ongelmakohtaan lopetettiin kausi ja taas ollaan saman asian äärellä. Kerran tätä oon käynyt yksikseni ratkomassa, mutta kertatreeni ei riittänyt ;) Tarttis tehä jottain ja usseemmin!


No jos sain juosta suoraa miljuuna kertaa tähän suuntaan niin sitten sain juosta samaan suoraa miljuuna kertaa toiseen suuntaan. Rataantutustumisessa en nimittäin ollut hoksannut ollenkaan, että aalle pitäisi jotenkin kääntää :) M rallatteli 25 hypyn lennokkaasti aika pitkäksi niin samaa juoksulinjaa jatkamalla pääsi kätevästi aan ohi. Aika tiukalla rytminmuutoksella ja käskytyksellä sain Miinan vihdoin kääntymään. Toki voi olla, että sitäkin väsytti eikä ois enää huvittanut kiipeillä ;)


Mahtitreenit! Flunssa ja joulumässäilyt kyllä painoivat jaloissa. Ei muuta kuin kohti parempaa kuntoa 2015!


P.s. Ihana nähdä taas onnellinen ja iloinen M! Laamakausi päättynyt :)