maanantai 23. heinäkuuta 2012

Haastajatehisläiset :)

"HSKH:n tehoryhmä on ryhmä, jota HSKH tukee kansallisesti korkealle tasolle pyrkiviä koirakoita. Tehoryhmäläiset on jaettu kahteen ryhmään huiput ja haastajat. Haastajatehiksen tarkoitus on tukea uusien potentiaalisten koirakoiden nousua kansalliselle huipputasolle. Tehoryhmään valittavien koirakoiden päätavoitteena ovat vuoden 2013 arvokilpailut, SM-kilpailut kesäkuussa 2013 ja MM-karsintakilpailut heinäkuussa 2013. Ottaessaan vastaan tehoryhmäpaikan ohjaajat sitoutuvat tähän tavoitteeseen ja sen edellyttämään harjoitteluun."

Huh! Kylläpä meidän tämän ja ensi vuoden tavoitteet koki aikamoisen harppauksen tähän ryhmään valinnan myötä! Tälle vuodelle meidän omana kisatavoitteena oli nousta kakkosiin ja sehän lunastettiin heti toukokuussa ensimmäisessä startissa kisatauon jälkeen.

Tehoryhmään piti laittaa hakemus, jossa kyseltiin perustietojen lisäksi ohjaajan, koiran ja koirakon vahvuuksia ja heikkouksia ym. Sitten oli näyttötilaisuus, jossa suoritettiin agilityrata kolmeen kertaan (ratojen välissä noin 1 min tauko). Valintaan vaikuttivat myös kilpailumenestys ja seura-aktiivisuus. Näyttötilaisuutta oli arvioimassa valintaraati, johon kuului Anu Niemi, Ina Ammunet, Irina Rytkönen ja Marjo Hytönen. Valintaraadilla oli tiettyjä osa-alueita, joihin kiinnittivät huomiota mm. koirakon yhteistyö, ohjaajan asenne, radanlukutaito, koiran estevarmuus, potentiaali, lähtökäytös. Valintaraati antoi ehdotuksensa ketä suosittelevat valittaviksi ja ketä ei. Huipputehikseen valittiin 10, haastajatehikseen 10 ja varakoirakoiksi 6. Hakemuksia oli tullut 40.

Näyttötilaisuus ei omasta mielestä mennyt kovinkaan hyvin. Ei ollut itsellä kovinkaan hyvä päivä. Nollana ei saatu menemään läpi ja oli kohtia johon kokeilin erilaisia ohjauksia eri kerroilla enkä kuitenkaan saanut Miinaa sujuvasti menemään. Toivoin, että uskalluksesta olisi hyötyä valintoja ajatellen. Kisamenestystä meillä ei lähiajoilta hirveästi ole, kun on ollut paussia kisaamisessa, mutta aina kun on tullut nolla niin on tullut myös voitto ja 5 tuloksellakin ollaan aika usein oltu palkinnoilla. Seura-aktiivisuus on mulla vähäinen, koska en kouluta, enkä ole missään työryhmissä tms. ja talkoisiinkin oon aika huonosti osallistunut (perhesyistä).

No joka tapauksessa meidät valittiin seuraavilla perusteluilla; "Miina nostettiin haastajatehikseen sillä sekä ohjaajassa että koirassa on nähtävissä paljon potentiaalia". :D Onpas hauska lukea itsestä tälläinen kommentti! Näyttötilaisuuden kommentit; "Nopea pieni medi. Ohjaaja kehityskelpoinen."

Elokuussa on aloituspalaveri ja sen jälkeen tiedän vähän enemmän mitä tuleman pitää. Ketä kouluttajia on tarkoitus käyttää ym. Toki tämä ryhmä tietää myös jotain talkoohommia, tehis cupin järkkäilyä, kouluttamista ym. juttuja.


Tehisläiset järjestää myös Tehis kouluttaa -treenejä muille seuralaisille. Olin viime perjantaina kyseisissä treeneissä ja kouluttajana oli Henna Ikäheimo. Henna toi radan, jossa oli aika paljon "uusia" juttuja meille. Tai siis sellasia, jotka ei kuulu mun normiohjaukseen, kuten niisto-sokkari ja viskileikkaus. Treenit meni tosi hyvin. Molemmilla oli yhtä hyvä vire.

Meidän oma kouluttaja kesälomailee nyt pari viikkoa niin luvassa on järettömiä omatoimitreenejä :)

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Lentäviä kalakukkoja, juhannusta yms. ja pari nollaa ja pari jtn muuta

A tuumailee
Edellisestä päivityksestä onkin vierähtänyt aikaa taas aika tavalla! Halua päivittää tätä blogia usemmin olisi, mutta edelleenkään en ole lisää aikaa löytänyt. (Sama virsi joka kerta...) Sensijaan olen keksinyt vaan lisää tekemistä, aloitin nimittäin reilut viisi viikkoa sitten juoksuohjelman. Kuudes viikko nyt menossa. Tämä on ollut riittävän "rauhallisesti" alkava ohjelma niin innostus on säilynyt, kun ei ole liian raskaaksi käynyt.

No mutta nyt asiaan. Ennen agirotuun lähtöä tietysti peseydyttiin ja luotiin strategia ja kartoitettiin pahimmat vastustajat...

Siiri nauttii pesetytymisestä... not


Kesäkuun viimeinen viikonloppu oltiin agirodussa koko perheen voimin. Kepo hoiti pääasiassa lapsia ja minä sain kisata ja höntsäillä koirien kanssa sekä vähän jutskailla muiden pilvimarjalaisten kanssa. Välillä toki piti A:ta syötellä. Oon jotenkin ollut niin kiireinen etten ollut kisoihin ehtinyt miettiä mitään tavoitteita. Ehkäpä se oli ihan hyvä niin, koska menestys oli huimaa (meidän mittakaavassa)! Kaksi nollatulosta, sijoituksilla 1. ja 2.

Säät suosi!
Perjantaina ensimmäisenä oli Sami Topran agilityrata. Topra minulle uusi tuttavuus. Netistä luin etukäteen, että tekee suoria ratoja. No alkuolettamus oli siis että ei sovi meille, mutta mites kävikään. Nollahan sieltä napsahti (vähän piti jännittää, kun muutama pyörähdys tuli, mutta aika kaukana esteistä) ja aika riitti ykköspallille. Etenemä 4,06 m/s ja eroa kakkoseen 3 sekuntia. Video tässä. Ihan ok rata. Miina hakee suht'hyvin esteitä, enkä minäkään onnistu juurikaan tyrimään :)

Seuraavaksi oli vuorossa hyppyrata. Tuomari pysyi samana. Tällä radalla sai juosta ja keskelle kenttää oli kasattu melkoinen putkihässäkkä. Rata oli kuitenkin looginen eikä siinä ollut mitään ongelmaa. Tällä radalla hätäilin sen kuuluisan sekunnin sadasosan verran ja siitä tuli kielto. Oli muka niin kiire seuraavalle suoralle, etten malttanut ohjata Miinaa takaakierrolla loppuun vaan lähdin hosumaan (erityisesti käänsin vartaloa voimakkaasti) ennen kuin M oli lukinnut esteen. Sen jälkeen olikin pelastuksen pelastuksen pelastus, kun olin koko radan myöhässä. Ja kyllä rupes taas sieppomaan tuo kepeille lähetys. Miksi en vaan anna Mn mennä, vaan ajan jarruttelemaan sitä. Seuraavien omatoimitreenien teema on vauhtisuora ja kepit. Helkkari!! Kaikkein yllättävin oli muurin jälkeinen pimeä putki. Rataantutustumisessa olin miettinyt, että täytyy ohjata M tosi hyvin sinne, koska pimeät putkenpäät on vaikeita meille. No sanoin "putkiputkiputki" ja M syöksyy putkeen! Olin niin yllättynyt, että meni pasmat sekaisin ja juoksuvauhtikin hidastui ja en saanut Mn ollessa putkessa sitä huudettua, siitä tuli taas vähän ylimääräistä lenkkiä kun M kääntyi väärään suuntaan ulostullessa (kun minä olin tehnyt takaaleikkauksen).... mutta siis aika vasta treenattiin niitä pimeitä putkia ja ilmeisesti jo siitä yhdestä treenikerrasta on ottanut oppia. Ennen se siis ois hypännyt sen putken päälle etsiessään sitä putken päätä :D Eli tulos siis 5, sijoitus 9. Videota.

Palkinnoista voi olla montaa mieltä...


Lauantaina väsytti kiitettävästi. Onneksi ensimmäinen rata oli vasta kymmenen jälkeen niin sai nukkua kauneusunia hiukan naapurihuoneen porukkaa pidempään ;) Lauantaina medi2 tuomarina toimi Kari Jalonen. Kyseisestä tuomarista on hieman kaksijakoiset ajatukset. Aamun ensimmäinen rata oli agirata Finnish Sm Open -karsintarata. Jo rataan tutustuessa totesin, että ei ole meidän rata. Rataantutustuessa moni kohta jäi päähän epäselväksi ja lähdettiin muistaakseni kahdeksantena niin en ehtinyt rataantutustumisen jälkeenkään kunnolla koota ajatuksia. Paljon oli vaikeita kohtia meille mulle, koska en oo sitä pikajuoksukurssia edelleenkään suorittanut enkä opettanut koiraa riittävän


itsenäiseksi. Tältä radalta tuli HYL. Piti ihan videolta tarkistaa mistä syystä, kun en enää muistanut. No sehän tuli siitä, kun kepit ja puomi oli vierekkäin, piti mennä kepeille niin M menikin puomille, kun käänsin kroppaani yhen asteen verran puomin suuntaan. Tällä radalla M oli selkeesti ylivirittynyt ja epävarma, koska kääntyi lähes joka esteen jälkeen minua kohti.Toki ohjaajassakin saattoi olla jotain vikaa? Video.

Lauantain toinen rata oli samaisen tuomarin agilityrata. Kerrottakoon vielä, että aikataulu oli vaan 1,5 tuntia myöhässä... Rataantutustumisen jälkeen oli hyvä fiilis. Meille sopiva rata! Varmaan oli aika helppo kakkosten radaksi ja nolliakin tuli useampia (myös meille yksi niistä). Aika riitti toiseen sijaan. Voittajalle hävittiin yksi sekunti. Kaksi sekuntia kului, kun vaadin Mltä kontaktin oikeaan kohtaan. Tällä radalla vireystasot oli tasapainossa ja yhteistyö sujui hyvin. M pysyi hallussa ja irtosi tarpeen mukaan. Kaarrokset menee aika pitkiksi, mutta vaatisi minulta aika paljon jämäkämpää ja ennakoivempaa ohjausta, mihin en kisoissa pysty.Videota alla.

Sunnuntaina oli sitten joukkuekisat. Olin taas asteen verran väsyneempi. Miinan kanssa olin medi kilpailevat -luokassa Pilvimarjan-joukkueessa ja Siiri oli ilmoitettu mini kilpailevat -joukkueeseen nimeltään Tao ja tytöt. Siirin joukkueen osallistuminen peruuntui, koska joukkueenjäsenillä oli juoksua ja loukkaantumista ym. Siiri sai siis nauttia viikonlopusta kisaturistina.

Miina oli Pilvimarjan joukkueessa ensimmäisenä. Olin kyllä tutustunut rataan hyvin ja tehnyt ohjaussuunnitelmat, mutta sitten rataa suorittaessa mietin, että mitä ihmettä oon ajatellut kun oon miettinyt sen radan ohjauskuviot. Ihan käsittämättömän huonosti se meni... ratavirheet 20. No joka tapauksessa meidän joukkue sijoittui 5. sijalle Josen ja Annen sekä Goan ja Sannin nollien ansiosta. Sirpan tekemä video. Kylläpä pitää laittaa pää pensaaseen!

Viikonloppu meni oikein mukavasti! Seura oli mitä mainiointa ja perhekin viihtyi kohtuullisesti, fiilisbarometri 8 luokkaa ja olivat tyytyväisiä meidän suorituksiin, kun tuli nollia ja palkintoja. (Sivuhuomautuksena kerrottakoon, että silloin nuorena kun pelasin pesäpalloa puolisoni, silloinen poikaystäväni, kysyi pelimatkojen jälkeen "paljonko hävisitte?") Nyt on kakkosista kaksi nollaa kasassa, yhtä uupuu. Shelttiyhdistyksen agility-ykkösruusukkeeseen on tulokset kasassa, sen voi anoa tänä vuonna. 


Tässäpä muutama juttu juhannuksesta. Mökillä oltiin, Valtimolla.

Juhannuksen viettoon lähdettäessä syötiin hyvä aamupala ja pukeuduttiin kesäisiin vaatteisiin :)



Kokko sytytettiin elokuvatyyliin



Vuoden aikana kertyneet roinat hävisi taivaan tuuliin
Mökillä sauna remontissa. Herrasväki menossa "kesäteatterisaunaan".

Asiallista pukeutumista juhannuksena..

Ennen juhannusta kävin Miinan kanssa yhden kerran Savikon Sepon treeneissä. Seppo oli rakentanut Sm finaaliradan, jota sitten treenailtiin. Ei se ihan nollana mennyt läpi :D Sieltä tuli hyvää palautetta ja uusiakin juttuja. Ehkä pitäisi aina enemmän heittäytyä ja testata uusia kuvioita, voisko ne sittenkin toimia meillä?!? Edellisen kerran kun oon Sepon treeneissä vieraillut niin sain hirveesti papatusta vartalon ja jalkojen suuntaamisesta. Tällä kertaa ei yhtään kommenttia kysyisestä aiheesta! Tarkoittaako se, että oon jotain oppinut ko. aiheesta? (Vai, että Seppo on luokitellut mut toivottomaksi tapaukseksi??)

Viikko ennen Sepon treenejä olin Taneli Ikäheimon tehiskouluttaa -treeneissä ja teemana oli nopeat ja terävät, irrottelu- ja vauhtitreeni SM-kisojen alla. Hyppyrata.Oli todella nopeaa ja terävää. Sai todella juosta ja tehdä uudestaan ja uudestaan. Radan alku, ensimmäiset kolme estettä oli meille supervaikeet ja niitä hinkattiin paljon. Tässäkin treenissä sain uusia ratkaisumalleja itselleni. Jotenkin tuntuu, että rataantutustumisessa en pysty päässäni tuottamaan vaihtoehtoisia ohjauksia. Kun kehittelen jonkun niin en enää sen jälkeen pysty miettimään muita ratkaisuja. Ja todellakaan ne minun ensimmäiset ajatukset ei ole olleet viimeaikoina ihan terävimmästä päästä... Kivat treenit oli nämäkin. Ja kun on ihan vieras ihminen kouluttamassa niin lähdetään liikkeelle tyhjältä pöydältä ilman ennakkokäsityksiä.Ensimmäistä kertaa treeneissä Miinan vaihti hiipui eli oli sillekin aika raskaat treenit!

Huh! Jaksoiko joku lukea tämän päivtyksen loppuun :D ???????????

Ainiin! Käytiinhän me Miinan kanssa KKK iltakisoissa 6.6. juoksentemassa kaks ihan järkyttävää rataa. Yhden kerran oon aikasemmin käynyt iltakisoissa ja eihän se sillonkaan ihan kivuttomasta tää valmistautuminen sujunut. Kotiväen olin valmistellut hyvin, jotta pääsisin ajoissa lähtemään. Lähtö sujuikin hyvin, mutta en tiennyt Kirkkonummen suunnilla olevista suurista tietöistä, joten matkaan meni enemmän aikaa kun olin suunnitellut ja niinpä saavuin kisapaikalle hieman myöhemmin kun olin ajatellut. En ehtinyt syöttää Alisaa ja lisäksi minit ja medit tutustui rataan yhtäaikaa, heti klo 18. Niinpä jouduin tutustumaan rataan nälkäinen vauva sylissä. Se ehkä jotenkin saattoi vaikuttaa omaan keskittymiseen.

Tuomarina Anne Savioja. Anne oli suunnitellut kivat radat, tykkäsin vaikka ei oikein niitä osattukaan. Miina oli aika virittyneellä tuulella ehkä hieman ylikin (johtui varmaan minun stressihormonien noususta). En taida jaksaa niistä laittaa edes videoo. Kaikki levis ja hajos, riks, raks, poks! Mut silti oltiin hyppyradalla 3., tulos 10. No laitan nyt kuitenki..

 

Piste. Ensikertaan HEips!