torstai 11. helmikuuta 2010

Koirahiihtoa

Kävin Miinan kanssa eilen koirahiihtamässä ekaa kertaa ja taisi pieni koirahiihtokärpänen puraista :)

Mulla ei siis ole mitään hiihtoharrastustaustaa. Vuosittain olen mökillä mehtäsuksilla yksittäisiä kertoja hiihtänyt ja latu-uraa varmaan viimeksi 2000-luvun alussa lukiossa. Pohjoisen tyttönä oon ollut ihan innoissani, kun etelään on saatu paljon lunta ja pakkasta. Ihanaa!!


Anoppi ystävällisesti toi minun sukset, monot ja sauvat Kajaanista viime viikonloppuna. Mikaelalta sain koirajuoksuvyön lainaksi ja eilen oli vapaapäivä niin päästiin Miinan kanssa ladulle. Miinaa vähän jänskätti sukset ja sauvat. Alkuun Miina yritti kulkea minun takana, mutta agilityn käskyistä oli tosi paljon apua ja sain Miinan käskytettyä ja ohjattua eteen. Miina on tottunut kulkemaan rattaiden kanssa tien vasemmassa laidassa. Tässä meidän ladulla rantaan päin mentäessä latu-ura menee oikeassa laidassa ja Miina kulki tottumuksesta vasemmassa laidassa luisteluosalla. En saanut Miinaa millään kulkemaan suoraan edessäni. Naru oli kyllä kireellä, mutta vetosuunta ihan väärä. Kääntöpaikalle saakka mentiin näin. Kun käännyttiin niin sitten latu-ura olikin vasemmassa laidassa ja Miina kulki juuri oikeassa paikassa minun edessä. Saatiin hyvin tasaista vetoa ja vauhtia. Tässä vaiheessa näytti, että Miina ymmärsi mistä tässä hommassa on kyse ja näytti innostuneelta.


Suksissa olis voinut olla enemmän sekä pitoa ja luistoa. Oli niissä jotkut vanhat voiteet pohjassa :) Tänä aamuna herätessä oli hartiaseudussa kipua, liekö hiihtämisestä tullut. Käytiin pieni lenkki tekemässä, noin puol tuntia. Viikonloppuna suunnitelmissa uusi pitempi lenkki.