maanantai 20. syyskuuta 2010

Miina möllikisoissa ja näytelmissä

Miina on viettänyt juoksuista johtuneen pakollisen treenitauon.Teki varmaan meille molemmille hyvää pitää hieman taukoa, kun kesä treenattiin niin ahkerasti. 

18.9. lauantaina käytiin Miinan kanssa agilityn möllikisoissa ojangossa Vantaalla. Kisat meni huippu hyvin!! Saman radan sai suorittaa kahteen kertaan paremman tuloksen jäädessä voimaan. Eka radalla tuli pari kieltoa, jotka johtui siitä, että minä olin vähän myöhässä. Toisella radalla petrattiin, nollatulos, aika -19.97 s. Voitettiin medimöllit!

Lähdössä Miina meinasi varastaa. Miina on normaalisti lähdössä pysynyt paikoillaan tosi hyvin, mutta nyt lähti liikkeelle, kun nostin kädet ylös (saa tulla vasta kutsusta). Pitää näköjään treenata tätäkin asiaa erilaisilla häiriöillä. Onneksi ei työntänyt kuonoaan pidemmälle, ei ollut lähtölinjan ylitys kaukana ;) Rataan oon tosi tyytyväinen. Yksi ylimääräinen pöyrähdys tuli, mutta onneksi se tuli tarpeeksi kaukana seuraavasta esteestä niin ei tullut kieltoa. Miina on liikkeiltään aika töksäyttelevä ja suht nopeesti lyö liinat kiinni, mutta pitäisi varmaan kiinnittää huomiota noihin hyppyjen pituuksiin ja saada Miina hyppäämään tarpeen vaatiessa lyhyempi hyppy. Suhahdusta ollaan jonkin verran treeneissa otettu.

Keskiviikkona jatketaan normaalisti taas treeniryhmässä ja saadaan omatoimitreenitkin toivottavasti pyörimään. Kujakepeillä pitää ottaa tehokuuri!!!

Viralliset terveystulokset

Miinan lonkka- ja kyynärtulokset tuli kennelliitosta muuttumattomina. Lonkat A/A ja kyynärät 0/0.

lauantai 11. syyskuuta 2010

Treenitauko

Molempien koiruuksien kanssa on treenitauko juoksujen takia. Miina aloitti juoksun pari viikkoa sitten. Ja tietysti Siiri aloitti juoksunsa noin viikkoa myöhemmin. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Siirillä on normaalisti ollut (4,5 vuoden ajan) juoksu vaan kerran vuodessa joulu-tammikuussa. Näyttää siis siltä, että Siirikin tihentää juoksurytmiään.

Urokselle ois ollut töitä. Miina tarjotteli itseään Siirille, onneksi tärpit meni jo ohi. Siiriä lähinnä ärsyttää ja yrittää pysytellä kaukana Miinasta. Lenkeily on ihan mahottoman hiasta, kun koko ajan pitää merkkailla. Miina merkkaa aina Siirin merkin päälle.

Miina vielä viikon päivät pois treeneistä, sitten jatkuu taas. Tehiscup on tässä kuussa. Aattelin, että kävisin Miinan kanssa medimölleissä kisailemassa.

tiistai 31. elokuuta 2010

Joukkotarkastuksessa

Matkasin tänään Siirin ja Miinan kanssa joukkotarkastukseen. Sirpa oli ystävällisesti järjestänyt joukkarin Pärnäsen vastaanotolle. Yhteensä tarkastettavana oli kymmenen shelttiä.

Miinalla alustavasti lonkat A/A ja kyynärät 0/0 eli terveet. Rtg-kuvat menevät kennelliittoon arvioitavaksi, josta sitten tulee virallinen tulos, mutta Pärnäsen mukaan ovat terveet ja hyvät. Miinalta on silmät ja polvet tutkittu vajaa vuosi sitten Sari Jalomäen toimesta. Polvet 0/0 ja silmät distichiasis todettu.Sydänkuuntelua en nyt Miinalle ottanut, koska tiedossa on, että kuuluu sivuääni niin otan sen virallisen sydänkuuntelun sitten seuraavan sydänultran yhteydessä sydänspesialistilta, tämän syksyn aikana.

Siiriltä tutkittiin vain silmät, jotka edelleen terveet. Siiriltä tutkittu aiemmin lonkat A/A, kyynärät 0/0, polvet 0/0, sydän, ei sivuääniä.

Eli aikas tervettä sakkia näyttäisi olevan. Kertoilen sitten, kun viralliset tulokset tulee ja Miinan sydänjutustakin lisää, kun se ultra on tehty.

torstai 29. heinäkuuta 2010

Kesälomaa blogistakin ;)

Oon näköjään pitänyt lomaa tästä blogin kirjoittamisestakin. Kesälomaa vietin juhannuksen jälkeen kaksi viikkoa ja sen jälkeen on kyllä illat olleet niin kiireisiä, että en ole edes jaksanut ajatella tätä blogia.

Juhannusta vietettiin mökillä. Säät suosi, mutta verenimiöitä oli ihan liikaa paikalla! Kesäloman ensimmäisen viikon olin Kajaanissa. Tytöt nautti, kun saivat juoksennella oman halunsa mukaan ulos ja sisälle. Ois se vaan niin kiva se oman piha!! Tytöt oli rättiväsyneitä illalla ja painuivat pehkuihin heti poitsun jälkeen. Perjantaina matkustin yksin Kuopioon ystävän luokse kyläilemään ja lauantaina käytiin viiniä juomassa ja jamittelemassa Irinan ja Eläkeläisten tadeissa Kuopion Viinijuhlilla. Oli kivaa! Ja tämähän on jo perinne, ens vuonna taas uuelleen.

Sunnuntaina tytöt ja poju matkasivat Kuopioon ja siitä sitten koko perheen voimin ajeltiin kotiin. Toinen lomaviikko hurahti kotona. Normaalia toimintaa, uimista ja ulkoilua sekä paljon agitreeniä :)

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Siirille nolla!!!


13.6. matkattiin Heinolaan Siirin ensimmäisiin virallisiin agilitykisoihin Sarin ja tolleri Nemon kanssa. Kisat oli 1- ja 2-luokan koirille, agirata ja hyppyrata. Sari starttasi Nemon kanssa molemmilla radoilla maxeissa. Heille agiradalta HYL ja hyppäriltä 5, sijoitus 5. Hyvännäköistä menoa!

Siiri starttasi vaan hyppyradalla, koska keinu on Siirille pieni järkytys vieraissa paikoissa niin en kehtaa sitä tässä vaiheessa järkyttää. Salme Mujunen oli tuomarina hyppyradalla.

Kisapaikalla Siiri oli tosi reippaana ja innokkaana. Ihan niin kuin se olisi tiennyt etukäteen mitä ollaan tulossa tekemään. Rata oli lähes suoraa päästä päähän. Tätä vartenhan me ollaan treenattu tosi paljon sitä etenemistä :) Rata oli Siirille mitä mainioin, se kun on perässä vedettävää sorttia ja toimii hyvin vedättämällä ja tässä oli siihen mahollisuutta. Sari ystävällisesti videoi ratasuorituksen. Lähtö jännittää Siirin kanssa, lentävä lähtö ja ei voi ikinä tietää lähteekö Siiri haahuilemaan vai ei. Tällä kertaa Siiri lähti ihan oikeaan suuntaan kohti ensimmäistä estettä.

Tulos nolla ja aika -11.1, sijoitus 2. Oon kyllä niin ylpee Siiristä. Sen kanssa oon kyllä niin paljon tehnyt töitä ja jokaisen esteen opettelussa kannustanut ja ollut kärsivällinen. Ja nyt sitten saadaan ihan virallista tulosta aikaseksi! Ja oon aina luullut, että Siiri on maailman hitain agilitykoira, todistettavasti se ei siis pidä paikkaansa :D

Suoritukseen ei voi olla muuta kuin tyytyväinen! Tietysti oisin voinut vielä vedättää enemmän ja yrittää ottaa kurvit vielä tiukempaan, mutta eka kisa niin vedin varman päälle. Kepeille hidastin ehkä vähän liikaakin, mutta yritin selkeesti ja rauhassa Siirille osoittaa sen oikeen välin. Sillä kun itsellä ei tunnu olevan tietoa oikeasta välistä tai saatika ensimmäisen kepin ohituspuolesta. Joskus vuosi sitten se kyllä osasi paremmin hakea oikeaa väliä, mutta miks tehä ite kun mami näyttää kädellä kuiteski?! Voi sitä tunnetta siinä loppusuoralla kun ajattelin, että jos nää kepit menee ongelmitta niin nolla on aika lähellä... Ja niin ne sitten meni ja nolla tuli. Kannustava kisauran aloitus!

Onnistumisen jälkeen tuli tietysti kauhee kisainnostus! Hyppyratoja on aika vähän tarjolla tässä lähiseudulla. Elokuussa on tarjontaa vähän enemmän. Pitää treenata Siirin kanssa keinua (ja pussia) ihan urakalla ja elokuussa sitten harkita, joka uskaltaisi virallisiin agiradoillekin.

P.S. Siiri sai elämänsä ensimmäisen pokaalin ja ruusukkeen

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Kilpailukirjaa ja mittausta

Hankin Siirille tänään agikilpailukirjan ja lisäksi kävin virallisesti mittauttamassa Siirin Stadi Gameissa. Kari Jalonen mittasi ja totesi Siirin olevan selvästi MINI.

Siiri starttaa ekan kerran virallisissa kisoissa Heinolassa viikon päästä hyppyradalla.

lauantai 29. toukokuuta 2010

Miina näytelmissä

Miina oli kasvattaja Sirpan matkassa tänään Harjavallan ryhmänäyttelyssä. Miinan sai EH:n, johon oon kyllä todella tyytyväinen! Mulle olisi H riittänyt, joten tämä oli tosi positiivista. Miinahan on tottunut Sirpan kanssa näytelmissä käymään, joten kehässä menee hyvin Sirpan esittämänä. Miina oli esiintynyt reippaasti, eikä ollut etes komentanut paikoillaan seistessä. Tosin pomput ja peitsaukset vois jättää muille areenoille.

Miinan mielestä Sirpa on maailman paras ihminen ja menee ohi heittämällä omasta perheestä. Meitä ei oikeestaan oo etes olemassa, kun Sirpa on paikalla. Sirpa on hauskasti kirjoittanut blogiinsa Miinan vierailusta ja näyttelymatkasta.

Miina on ollut väsynyt reissun jälkeen ja jopa mietin, että onko se jopa vähän pettynyt kun joutui tulemaan takaisin kotiin.. Pitäisi vissiin nähä Sirpaa useammin niin Miina saisi viettää laatuaikaa ;)

torstai 27. toukokuuta 2010

Siiri kisaamassa

KISAT:
Osallistuin tänään Siirin kanssa Ojanko cupin viimeiseen osakilpailuun mini mölli -luokassa. Oli mukava 19 esteen rata, aika helppo hitaalle koiralle. Suoritettiin rata kahteen kertaan paremman tuloksen jäädessä voimaan. Tehtiin kaks hyvää rataa, tosin käännökset ois voineet olla paljon paljon tiukempia, mutta Siiri oli taas jotenkin irtonainen ja vaikeesti hallittava. Siitä huolimatta Siiri tuli toiseksi! Ja huonompi rata olisi oikeuttanut kolmanteen sijaan. Molemmat radat oli nollia ja ajat 31,03 s ja 33,50 s, ihanneaika 45 s. Voittajan aika oli alle sekuntin parempi. Voitto olisi tullut, jos olisin kolmanneksi viimeiselle esteelle ehtinyt tekemään valssin, mutta en ehtinyt ja niinpä piti tehä takaaleikkaus ja sen jälkeen Siiri pyörähti väärään suuntaan ja siihen sitten tuhraantui aikaa. Edes pieni vesisede ei haitannut Siirin menoa!

10.5.2010 olin Siirin kanssa kisaamassa BAT:n epävirallisissa kisoissa mini kisaavien -luokassa. Ne kisat oli kyllä niin fiasko, etten oikeen haluais etes muistella. Menin kisaavien luokkaan, koska Siirin kanssa ainakin treenien perusteella voisi olettaa, että voi mennä. (Ja oli myös ajatuksena, että olisin osallistunut virallisiin kisoihin lähiaikoina.) Siiri meni siellä kisapaikalla ihan lukkoon ja sehän sitten tietysti näkyi radalla. Siiri tiputti vauhin lähes nollaan, pitkin hampain suoritti hypyt, ei suostunut tulemaan pussista läpi ilman kankaan nostoa, järkyttyi keinusta, piti huokutella puomin nousuosalla ym. Ihanneaika radalle oli 51 s, Siirin aika oli 83,96 s. Sijoitus 5. Kisoista mentiin suoraan treeneihin ja Siiri oli vielä sielläkin ihan epänormaali. No sen kun tietäs mikä sitä niin paljon järkytti siellä. Seuraavissa treeneissä oli ihan entisensä :).

TREENIT:
Treenirintamalla on tapahtunut muutoksia eli Siiri treenaa Itä-Hakkilan hallissa maanantaisin ja Miina treenaa Ojangossa keskiviikkoisin. Molempia kouluttaa edelleen Anna tai taitaa enemmän kouluttaa minua kuin koiria ;) Miinalla on tosiaan HSKH:ssa treenipaikka ja oon siitä kyllä tosi onnellinen. Ojangossa on mahdollista käyä treenaamassa omalla ajalla ja ainakin viikonloppuisin tilaa riittää. Ollaankin koko perheen voimin pyritty käymään kerran viikossa treenailemassa.

Molempien koirien kanssa on syytä treenata itsenäistä etenemistä eli suoraa vaikeutettuna ja esteitä vaihtelemalla ja palkan saa namialustalta suoran päästä. Lisäksi Miinan kanssa oon treenannut kujakeppejä ja pysäytyskontakteja. Kujakepeissä on tekemistä ja paljon. Kontaktit sujuu ihan kivasti, etumatkaa kestää hyvin, mutta sivuttaisetäisyyden ottamista ei kestä oikeestaan ollenkaan. Siirin kanssa pitäis edelleen löytää se turbonappi, mutta onneksi Siiri on saanut itseluottamuksen kautta lisää vauhtia. Niinpä Siirin kanssa oon treenannut erilaisia vauhtipätkiä, missä pystyy vedättämään. Myös ohjauksessa pitäis kiinnittää huomiota siihen että pystyisin vedättämään niin saa koiraan enemmän vauhtia. Lisäksi Siirin kanssa oon treenannut keinua ja keppejä. Uskomatonta miten yksi treenikerta lisää viikossa voi saada ihmeitä aikaan.

Miinalla on esteet pietty matalalla (mini) sen alittelun takia. Ei oo yrittänyt enää alittaa ja muutenkin tuntuu olevan yhteistyökykyisempi ja ehkä on tehty nyt vähän helpompia ratojakin, että saataisiin itsevarmuutta ja suoritusvarmuuttakin lisättyä. Eiliset ohjatut treenit meni tosi kivasti. Miinan kanssa täytyy varoa tekemästä toistoja liikaa, kun se niin herkästi kuumuu ja toistot vaan huonontaa sen suorituksia.

Siirin kanssa kiinnitetään ohjatuissa treeneissä huomiota erityisesti tiukkoihin käännöksiin. Niissä kun voi säästää niitä arvokkaita sekunteja!

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Huono aura

Pääsiäismaanantaina lähdettiin Kajaanista ajoissa aamupäivällä liikenteeseen, että ehdin illlan agitreeneihin. Nooa oksensi matkalla kaks kertaa syliinsä ja penkkiinsä. Muutama ylimääräinen putsaus- ja vaatteenvaihtostoppi tehtiin. Olin just ehtinyt sanoa, että tää matka on ollut katastrofi, kun auto sammuu kesken ajon moottoritiellä Järvenpään kohdalla. Kivasti sattui ramppi kohdalle ja kurvattiin sinne. Auto ei enää käynnistynyt, soitettiin hinausautoa ja taksia. Loppuunsa oltiin kotona klo 20 jälkeen kotona, eikä enää jostain syytä huvittanut lähtä treenaamaan. Auto on ollut nyt huollossa yli kaks viikkoa. Auto oli eilen jo kasassa, mutta ei edelleenkään käynnisty. No nyt taas purkavat sen ens viikolla ja miettivät mikä siinä vielä on vikana. Iso lasku tulossa, reilusti yli 1000€. Katotaan saahaanko vapuksi auto käyttöön.

Agitreeneissä on Siirin kanssa mennyt ihan kivasti. En tiiä edistytäänkö me Siirin kanssa hirveesti, mutta pääasia on, että meillä on kivaa. Siirin kanssa voisin möllikisoihin osallistua, mutta taitaa mennä toukokuulle, kun tää liikkuminen on paljon hankalampaa ja aikaavievempää ilman autoa. Siiri on oppinut keinun tässä kevään aikana. Vielä ennen joulua aattelin, että Siiri ei opi sitä ikinä, mutta sitten tapahtui jotain reipastumista ja nyt suorittaa keinun ilman hihnaa sujuvasti. Siirin tyylin mukaisesti keinun suoritus ei ole niitä nopeimpia, mutta menee kuitenkin. Uutena juttuna Siirin kanssa treenattiin pari viikkoa sitten saksalaista, ekana namialustalla ja sitten se sujui ilmankin. Pitää ihan muistikirjaan laittaa tää hienous kuvan ja piirrustuksen kanssa. Siiri on saanut vauhtia lisää ja aiheuttaa mulle ajoittain kiirettä mm. valsseissa. Keppejä pitäis kotona treenata ja paljon, mutta kun on laiska emäntä niin kotitreenaus on tosi huonolla tolalla.

Miina onkin koetellut mua sitten parin viime viikon ajan treeneissä. Pari viikkoa sitten kakkosesteella piti tehdä pakkovalssi. Yritin sitä paikallaan ja liikkuvana, mutta ei mennyt Miinan jakeluun. Oltiin sitä niin monesti jo yritetty ja helpotettu, onnistumatta, niin siirryttin radalla eteenpäin. Sitten tuli seuraava ongelma kun yks este oli laitettu 45 cm:n korkeuteen (muut 40 cm). Miina alitti 45 cm esteen ja sen jälkeen alkoi alittaa myös niitä 40 cm aitoja. Laskettiin tätä 45 cm aitaa 5 cm:n välein varmaan 25 cm:n saakka ja Miina menee edelleen ali. Joutu muuten kumartumaan aika paljon :) No loppuun vielä yritettiin ihan helppoakin helpompaan pätkää rimojen ollessa 35 cm ja Miina menee ali. Lopuksi sain sen hyppäämään yhden hypyn ja lopetettiin siihen. Tätä rimojen alittelua ilmeni jo pari viikkoa sitten treenien lopuksi. Edellisen kerran tätä rimojen alitusta on ollut syksyllä.

No sama touhu jatkui tällä viikolla. Radan ekat kolme estettä oli ihan huippu hyvää tekemistä ja sitten alkaa taas tää esteitten alittelu. Nyt esteet oli 40 cm:ssä. Annan kanssa pohdittiin, että Miina ei kestä minun liikettä. Minun liikkuessa sille ehkä tulee liian kiire ja sitten menee ali. Sitten kun se on mennyt yhen esteen ali niin se on tosi vaikee saaha sen jälkeen hyppäämään. Laskettiin taas esteitä viiden sentin välin 25 cm:n saakka ja menee ali. Pöhkö koira. Itellä ei oikein oo ideoita mitä tässä tilanteessa voisi tehdä. Ei sille viitsisi ylimääräisiä estelyrimoja virittää alitusten estämiseksi, koska se tuntuu koiran pakottamiselta. Ei vaikuta mitenkään kipeältä tms. Tosin lonkkia eikä kyynäri ole kuvattu eikä ole ikinä käynyt fyssarilla.

Maanantaina on viimeiset talvitreenit. Sitten treeniryhmät hajoavat, kun osa menee treenaamaan omiin seuroihinsa, mutta onneksi osa jatkaa Hakkilassa myös kesän ajan. Miina siirtyy treenaamaan HSKH:n Annan treeniryhmään ja treenit on jatkossa keskiviikkoisin Ojangossa. Siiri jatkaa entisessä ryhmässään treenikavereinaan Bitti, Nemo ja Sippe. Kiitos treenikavereille talvesta, teijän seurassa on ollut mukava viettää maanantai-illat =)

Täytynee vielä lopuksi mainita, että Onni-beagle oli meillä kyläilemässä perheineen viime viikonloppuna. Onni ja Miina on molemmat tosi ahneita ja himoitsevat lähes kaikkea ruokaa. Niillä pitikin kiirettä, kun toisiaan vahtivat ja tarkkailivat toistensa syömisiä. Yllättäen molemmat viettivät paljon aikaa keittiössä. Välillä Onnin ja Miinan piti vähän ottaa sanallisesti yhteen Siirin toimiessa erotuomarina. Onni kun ei tykkää, jos liian lähelle, iholle, tullaan. Hulinaa ja vilskettä riitti, kun oli kolme koiraa ja kaksi lasta vanhempineen.

Tässäpä viimeaikaisia kuulumisia. Blogia en ole päivittänyt niin usein kuin haluaisin, mutta vuorokaudessa ei tunnut tunnit riittävän kaikkeen mitä haluaisin tehä.

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Mahtavia uutisia!!

Anna soitti ja kertoi, että minut on hyväksytty HSKH:n jäseneksi ja Miinalle on paikka Annnan treeniryhmässä!! Treenit alkaa huhtikuussa. Tämä on aivan superhyvä uutinen. Mullahan ei siis ole ollut minkään seuran jäsenyyttä saatika treenipaikkaa seurassa kummallekaan koiralle. Siirin kanssa jatkan Annan yksityisryhmässä toistaiseksi. :D

lauantai 6. maaliskuuta 2010

Agilityä ja vähän muutakin

Tämä viikko hujahti taas ohi. Viikosta toiseen ihmettelen "mihin päivät häviää". Joku viisas voisi sanoa, että lakkaa ihmettelemästä, siihen ne päivät menee.

No kuitenkin maanantaina oltiin agilityssä jälleen. Siiri tuntuu olevan joka viikko entistä innokkaampi ja nopeampi. Ennen mulla ei juurikaan ollut ehtimisongelmia. Pystyin tekemään valsseja ihan rauhassa mihin halusin. Nyt kaikki on toisin. Siiri on nopeutunut ja esteiden suorittaminen on varmaa. Huomaan itse löysäileväni juoksussa, johon ei todellakaan ole enää varaa ja rataantutustumisessa suunnittelen valsseja, joihin ei todellakaan ole aikaa. Nyt täytyy ite tosiaankin skarpata ohjaamisessa ja etenkin sen suunnittelussa.

Siirin kanssa harjoteltiin takaaleikkauksia, joita se tosi huonosti kestää. En ole niitä Siirin kanssa juurikaan treenannut, koska joku kouluttaja on mulle joskus sanonut, että tuon koiran kanssa en niitä tartte. Ei olis pitänyt uskoa... Nyt pitääkin sitten opettaa Siirille takaaleikkaus esim. putkelle. Tarpeellista olisi, että voisin olla putkelle tultaessa ulkokaarteen puolella ja leikata takaa. Pari viikkoa sitten Siirillä oli "yksityistunti", kun muut olivat poissa. Silloin treenattiin paljon takaaleikkauksia ja onnistumisiakin saatiin ihan kivasti.

Miinan kepit on menneet tosi huonoksi. Ollaan tähän asti treenattu tavallisia ja kujakeppejä yhtäaikaa eri käskyllä. Nyt tavan keppeihin ei Miinan keskittyminen riitä (näykkii minua ja minä en ehdi/ pysty liikuttaa kättä tarpeeksi nopeasti) ja kujakepeilläkin on tullut epävarmuutta. Päätettiin nyt sitten, että Miinan kanssa en treenaa enää tavallisia keppejä ollenkaan. Treenataan vaan kujakeppejä ja Miina oppii itsenäisesti ne suorittamaan.

Itselle tuottaa ongelmia askelluksen rytmitys. Tuntuu, että en osaa muuttaa rytmiä, ottaa lyhyempiä tai pitempiä askelia tarpeen mukaan ja esim. valssien oikea-aikaisuus on tosi vaikeaa. Pitäisi varmaan treenata jalkatyöskentelyä säännöllisesti ilman koiraa. Luulisi minun entisenä pesäpalloilijana jotain tästä rytmityksestä tietävän. Ehkä.

Nooa täytti yhden vuoden tällä viikolla. Nooan syntymä piti minut pois agilitytreeneistä kolme kuukautta ja näin jälkikäteen ajateltuna siitä ei tainnut juurikaan haittaa olla agilityn kannalta ajateltuna.

Nooa ja Miina on hyvät kaverit keskenään. Miina antaa rajoja (paimentaa) ja rakkautta (makaa vieressä ja antaa rutistella itseään). Siiri pitää etäisempää suhdetta yllä, mutta ruoka-aikaan lähentää ystävyyttä :). Nooan ja koirien yhteiselo on sujunut koko ajan todella hyvin ja uskon, että sellaisena jatkuukin. Toivon, että Nooasta kasvaa eläimiä rakastava poika.

torstai 11. helmikuuta 2010

Koirahiihtoa

Kävin Miinan kanssa eilen koirahiihtamässä ekaa kertaa ja taisi pieni koirahiihtokärpänen puraista :)

Mulla ei siis ole mitään hiihtoharrastustaustaa. Vuosittain olen mökillä mehtäsuksilla yksittäisiä kertoja hiihtänyt ja latu-uraa varmaan viimeksi 2000-luvun alussa lukiossa. Pohjoisen tyttönä oon ollut ihan innoissani, kun etelään on saatu paljon lunta ja pakkasta. Ihanaa!!


Anoppi ystävällisesti toi minun sukset, monot ja sauvat Kajaanista viime viikonloppuna. Mikaelalta sain koirajuoksuvyön lainaksi ja eilen oli vapaapäivä niin päästiin Miinan kanssa ladulle. Miinaa vähän jänskätti sukset ja sauvat. Alkuun Miina yritti kulkea minun takana, mutta agilityn käskyistä oli tosi paljon apua ja sain Miinan käskytettyä ja ohjattua eteen. Miina on tottunut kulkemaan rattaiden kanssa tien vasemmassa laidassa. Tässä meidän ladulla rantaan päin mentäessä latu-ura menee oikeassa laidassa ja Miina kulki tottumuksesta vasemmassa laidassa luisteluosalla. En saanut Miinaa millään kulkemaan suoraan edessäni. Naru oli kyllä kireellä, mutta vetosuunta ihan väärä. Kääntöpaikalle saakka mentiin näin. Kun käännyttiin niin sitten latu-ura olikin vasemmassa laidassa ja Miina kulki juuri oikeassa paikassa minun edessä. Saatiin hyvin tasaista vetoa ja vauhtia. Tässä vaiheessa näytti, että Miina ymmärsi mistä tässä hommassa on kyse ja näytti innostuneelta.


Suksissa olis voinut olla enemmän sekä pitoa ja luistoa. Oli niissä jotkut vanhat voiteet pohjassa :) Tänä aamuna herätessä oli hartiaseudussa kipua, liekö hiihtämisestä tullut. Käytiin pieni lenkki tekemässä, noin puol tuntia. Viikonloppuna suunnitelmissa uusi pitempi lenkki.

sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Uusi vuosi - uuden kujeet?

Loppuvuosi vierähti niin nopeesti etten edes blogia ehtinyt enkä jaksanut kirjoittaa. Työnhaku vei paljon energiaa tai lähinnä se, että sai tehtyä päätöksen mihin haluaa mennä töihin. No nyt olen ollut kolme viikkoa uudessa työpaikassa tutussa talossa. Hyvältä valinnalta vaikuttaa.

Tytöillä oli juoksut. Ennen vuoden vaihdetta ne alkoi ja minun harmikseni yhtäaikaa. Siirin juoksu alkoi ensin ja noin viikkoa myöhemmin Miinalla. Agilitystä tuli molemmille kolmen viikon tauot. Siiri pääsi viime sunnuntaina agiloimaan ja Miina pääsee huomenna. Treeneihin oli supervaikee saada tuuraajia. Harmitti ihan älyttömästi nämä päällekkäiset juoksut! No nyt ne on takana. Siirille oottelen seuraavaa juoksua vuoden päästä. Miinalla on varmaan juoksu kesällä, luulisin.

Siirille tauko teki hyvää. Se oli ihan intona, haukkui ja oli nopeempi kuin koskaan (mutta aika hidas silti). Ihan kuin se olisi jotenkin vapautunut! Oli kiva nähdä Siiri niin iloisena. Minun ja Siirin yhteistyölle tauot on aina tehneet hallaa ja niin nytkin. Tuntui kuin Siiri jotenkin liukuisi liian kauas, ehkä jollain tapaa liian "itsenäinen" ja rohkea, sinänsä hyvä, mutta en oo tottunut sellaseen.

Näin vuoden alussa pitäisi varmaan asettaa jotain tavoitteita. Itseäni en hirveästi stressaa näillä tavoitteilla, kun tuntuu olevan omassa elämässä ruuhkavuoden menossa :)

Siirin kanssa en tiedä mitä tavoitteita asettaisin. Siiri on siis keinua lukuun ottamatta kisavalmis, ollut jo aika pitkään. Keväällä on tarkoitus osallistua möllikisoihin. Niiden perusteella pitää tehdä johtopäätöksiä kannattaako Siirin kanssa ajatella kisaamista. Siiri reagoi minun jännittämiseen kieltäytymällä suorittamasta esteitä.

Miina osaa kaikki esteet. Pysyy paikoillaan lähdössä. Kisaamaan? Miinan kanssa on myös keväällä tarkoitus osallistua möllikisoihin. Kontaktit Miina osaa, jos malttaa, mutta sitä malttia puuttaa vielä aika usein. Kepit on vielä aika huonot ja niihin täytyy panostaa. Miina on opetellut niitä kujakeppejä ja niiden harjoittelua jatketaan edelleen. Rinnalla on tarkoitus tehä edelleen tavallisia keppejä. Ja tavan keppejä pystyisin Miinan kanssa treenaamaan vaikka joka päivä, jos vaan saisin itsestäni sen verran irti. Päätin just, että huomisesta alkaen treenaan Miinan kanssa keppejä jokaisena vapaapäivänä. Tulikohan luvattua liikoja... Ja kyllä kesällä toivoisin, että Miinan kanssa voisin osallistua virallisiin kisoihin.

Lisäksi tavoitteena tälle vuodelle on hommata treenipaikka jostain seurasta Miinalle ainakin.