Shelttityttöjen elämää

Käsityöblogi ja vähän aksaa

2012-02-08T20:33:00.000+02:00

Jos ekana jotain aksakuulumisia... eli treeneissä on käyty uudessa ja hienossa Vuokkoset hallissa. Halli on loistava. Sisälämpötila sopiva noin 5 astetta, meidän treenikentällä on uusi kumirouhenurmi, joka on mukavan pehmoinen alusta.

En pysty enää treeneissä juoksemaan, koska lantionpohja kipeytyi juoksemisen jälkeen melkein viikoksi ja siitä seurasi omat hankaluutensa arjessa. Nyt sitten ollaan Miinan kanssa treeneissä tehty jotain 4-8 esteen pätkää, jossa ohjauksen voi tehdä reippailla kävelyaskelilla tai pienen pienellä hölkällä. Eilen oli ohjelmassa välistävetoja, takaaleikkauksia ja poispäin käännöksiä sekä kaukaisempaan putken päähän lähetyksiä ikään kuin poispäin käännöksellä. Tämä viimeinen olikin hankalaa. En meinannut millään saada Miinaa putkeen ilman ylimääräistä pyörähdystä, vaikka kuinka yritin vartalolla auttaa, vastakädellä, puoleisella kädellä.... No viimein saatiin onnistumaan. Se oli kyllä työvoitto! Täytyy tämä lisätä siihen treenattavien asioiden listaan. Yksinkertainen asia, mutta meille näköjään aika vaikea (varsinkin koira oikealla puolella). Lisäksi oon miettinyt, että pitäis alkaa pitämään semmosta pikkuvihkoa, johon kirjoittaisi ylös näitä "ongelmia" niin voisi sitten palata niihin omatoimitreeneissä. Ei niitä sitten muista, kun seisoo siellä treenikentällä ja miettii mitä pitikään treenata.

Mulla on myös hallille vapaakortti omatoimitreeneihin. Kahtena viime viikkona olen käynyt treenaamassa ja näissä omatoimitreeneissä olen tehnyt Miinan kanssa etenemisharjoitteita. Putkea ja hyppyjä (aita, rengas, pituus) eri variaatioin hallin päästä päähän, palkkaus frisbeellä. Tästä harjoitteesta on ollut ihan mielettömästi hyötyä itseluottamuksen rakentelussa. Ensi kerralla ajattelin laittaa pari hyppyä kepit ja putken. Kestääkö itseluottamus lähteä suorittamaan keppejä minun jäädessä parin esteen verran jälkeen?

Lisäksi viimeksi tehtiin keppejä niin, että Miina jäi helppoon kulmaan keppien eteen istumaan. Minä menin aluksi eka kepin kohdalle ja annoin lähtöluvan pyrkien säilyttämään etumatkani. Seuraavalla kerralla menin 2. kepin kohdalle, sitten 3. kepin kohdalle, jne kunnes 8. kepin kohdalla Miina meni oikein sisään, mutta ei malttanut jatkaa pujottelua. Yritin uudelleen, teki saman. Jätin koiran, menin 7. kepin kohdalle ja pujotteli loppuun. Ajattelin tällä tavalla yrittää siedättää Miinaa siihen, että minä voisin olla sen edellä kepeillä. Nythän se ei juurikaan ole mahdollista, koska niitä vikan keppivälin virheitä tulee suhtpaljon varsinkin, jos yritän kiriä ohi. Oisko tämä pehmeempi keino? Tätä harjotetta tekiessä huomasin myös, että Miina suorittaa kepit nopeammin, kun minä olen sen edellä. Tosin nopeat ne on joka tapauksessa. Pitäiskin joskus ihan kellottaa paljonko saa eroa aikaseksi.

Tähän loppuun vielä vähän käsityöblogia.

Aamuaskarrtelua pojan kanssa. Nyt pysyy keittövälineet järjestyksessä pikkumiehen keittiössä :)

Onnittelukortti vastasyntyneelle tyttövauvalle

Ystävänpäiväkortteja suklaalla.....


.....ja ilman


Sukat kummitytölle

Sukat omalle pojalle

Viime vuosi pakettiin ja uudet suunnitelmat

2012-01-25T15:53:00.000+02:00

Viime vuosihan meni aksan kanssa mukavissa merkeissä, kun vihdoin ja viimein sain Miinalle kepit opetettua ja maaliskuun 20. päivänä päästiin kisaaamaan virallisissa kisoissa Kirkkonummella. Ensimmäisissä kisoissa oli todellisia ongelmia keppien kanssa. Tuli virheitä paljon ja kesken lopetuksia. Miinan "hermoille" ne kepit vaatii niin pitkää keskittymistä että meinaa pakahtua, kun haluaisi mennä vaan täysillä eteenpäin. Kisoissa tuli myös paljon kieltoja ihan perushypyiltä ja putkilta. Kieltoihin on auttanut itsenäisen suoran etenemisen treenaaminen. Sitä on tehty paljon ja Miina on saanut itseluottamusta ja uskaltaa edetä itsenäisesti. "Eteen" on varmaan yleisin käsky radalla. Edelleenkin kieltoja tulee jonki verran. Yleisin syy taitaa olla minun liian jyrkät vartalonkierrot tai sitten minun liian sivuun suuntautuva liike.

Tilastojen valossa tarkasteltuna vuonna 2011 ilmoittauduttiin 26 starttiin. Hylättyjä ratoja 14 kpl, tuloksia 12, kpl. Nollatuloksia 2 kpl, 5-tuloksia 5 kpl, 10-tuloksia 4 kpl ja 1 kpl 30,22 :) Sijoitukset välillä 1-8. Ensimmäinen virallinen startti oli siis 20.3.2011, ensimmäinen tulos saatiin 10.4.2011 ja ensimminen nollatulos 3.9.2011. Eli ei mitenkään nopeasti ole tässä ykkösluokassa kehitytty ;) Ja kun on saatu joku ongelma paremmalle tolalle niin jostain toisesta jutusta on tullut ongelma.

Vuoden paras kisarata minun mielestä on 6.11.2011 agirata (nollavoitto), puomin juoksukontaktista välittämättä. Ja oon myös itteeni tyytyväinen, että pystyn juoksemaan näinkin vauhdikkaasti 25 raskausviikosta huolimatta.

Vertailun vuoksi liitän tähän videon ensimmäisistä kisoista Kirkkonummelta :DDDDDD jotakin pientä edistystä on onneksi tapahtunut...

Marraskuun 20. päivä jäätiin kisatauolle minun raskauden takia. 21.2.2012 on laskettu aika. Treenattu on senkin jälkeen ja treenataan edelleen.

Anna oli estynyt tulemaan treeneihin eilen ja niinpä suunniteltiin omat ratatreenit edellisen ryhmän estepohjaan. Yllättäen tuli juoksutusrata, joka sopii mulle tän mahan kanssa vallan mainiosti ;) Onneksi Miina on oivaltanut, että on parempi olla itsenäinen ja edetä, kun odottaa lyllertävää mammaa, joka saapuu pelipaikoille sitten joskus ;D Tässähän edetään ihan kivasti, ainakin välillä, kontaktit pitää, mutta keppien avokulma tuottaa suuria vaikeuksia. Mulla ei ole mitään mahdollisuutta ehtiä vetämään Miinaa nenästä sisälle kepeille. Näyttää, että Miina huomaan ne kepit ja menee sisään, mutta ei tiedä mihin suuntaan ne kepit jatkuu. Minun käsi huiskaa minne sattuu ja rintamasuuntakaan ei auta koiraa ollenkaan. On onneksi saatiin sitten tääkin kohta onnistumaan. Rauhoitin ohjauksen (käden) ja keskityin kääntämään rintamasuunnan keppien pujottelusuuntaan. Keppien keskellä tuli virhe, mutta ei haitannut, koska tässä treenattiin sitä sisäänmenoa. Järkyttävää menoa luvassa, ei heikkohermoisille! Treenivideota eiliseltä.

Lopuksi vielä treenattiin sylkkäreitä ja poispäinkäännöksiä yhdellä hypyllä. En jostain syystä ole opettanut näitä kovinkaan hyvin aiemmin. Lähtivät sujumaan ihan kivasti.

Vuoden 2012 treenattavat:
- kepit varmemmiksi; viimeisen ja tokavikan välin virheet saatava pois, sisäänmenoihin varmuutta (varsinkin avokulma)
- sylkkäri
- poispäinkäännös
- leijeröinti
- luotto koiraan, ohjaus kauempaa koiraan luottaen
- ja paljon muuta

Vuonna 2012 on tavoitteena nousta kakkosluokkaan. Kolmosluokkaan noususta en uskalla edes haaveilla, koska en tiedä vielä miten pystytään nyt keväällä treenaamaan. Kisatauolla ollaan ainakin toukokuun alkuun. 22.4. on oman seuran kisat, mutta ne on varmaan liian aikaisin. 6.5. on HIHAn kisat, sinne osallistumista voisi pitää realistisena :) Ja tuomarinakin on ihanainen Seppo Savikko.

Jos poimii kahdesta radasta hyvät pätkät niin saa nollan aikaseksi....

2011-11-20T22:26:00.000+02:00

Lauantaina oli BAT:n järjestämät kisat Hyvinkäällä. Hallin keinonurmi on uusittu elokuussa ja jotkut ainakin aluksi haukkuivat sitä liukkaaksi. Ehkäpä nurmi on parantunut muutaman kuukauden käytön aikana, koska en huomannut siinä liukkautta. Tosin minun vauhti ja käännökset ei ole enää mitenkään sähäköitä ja Miinalla ei ole tapana liukastella millään alustalla. Ehkäpä eniten minua siinä hallissa häiritsee se, että keskeltä hallia puuttuu valot muutaman metrin (?) matkalta. Eka radalla koira jätettiin lähtöalueelle, joka oli pimennossa.

Tuomarina oli Anne Savioja. Oon jo pitempään yrittänyt katella kisoja joissa Anne ois tuomarina, mutta ei ole vaan sattunut kohdalle kuin vasta nyt. Anne oli tehnyt kivat radat ja kyllä se viimeinen puuttuva nolla olisi pitänyt tehdä. Voi olla, että tässä on jo liikaa pakon makua saada se nolla niin sitä ei nyt sitten tule vaan aina saadaan joku ihme hässäkkä radalla aikaseksi.

Ekalla radalla tuli keppi virhe. Keskellä keppejä huomasin, että Miinan rytmi muuttui. En kuitenkaan keskeyttänyt keppejä, koska aattelin että katon tuleeko se oikealta puolelta ulos. Anne oli sijoittunut minun taakse niin en voinut kääntää päätä ja tarkistaa nousiko käsi (videolta näkyy että nousi). Miina ryntäsi toka vikasta keppivälistä ulos (hoksasiko itse että tuli virhe?) ja se aiheutti keppien uudelleen ottamisen. Mutta Miina tuli laajalla kaarella uudelleen keppejä tekemään ja kaarsi renkaan kehikon läpi -> HYL. Loppurata meni kivasti, JOS ei kiinnitettäisi huomiota puomin ALASTULOKONTAKTIIN, joka pitäisi olla Miinalla 2-3 on 1-2 off. Sehän teki ihan rehellisen juoksukontaktin, ei pysähtynyt yhtään........ Tämä ongelmahan ilmeni HSKH:n kisoissa muutama viikko sitten ja nyt siitä on tullut jo tapa??? (HSKH:n kisoissa puomi oli toka vika este ja nä issä kisoissa kolmanneks vika este, ajattelin, että pysähtymättömyys johtui siitä ettei noin lopussa rataa malta, mutta....) Tässä vielä hidastettuna kepit ja puomi.

Toisella radalla olikin vähän enemmän tapahtumia. Aluksi oli kiva suora hyp, hyp, puomi, muuri, putki. Otin etumatkaa ja menin puomin puolenvälin tietämille, että oon alustulosssa tukemassa pysähtymistä. No eipä pysähtynyt nytkään vaan JUOKSI läpi. Ja pasmat meni sekaisin mulla jo siitä ja sitten Miina vielä mukavasti leikkasi minun eteen sillä seurauksella, että sain taas todella tehdä töitä etten tallonut sitä. Viitonen putken suun ohituksesta. No ihmeen hyvin sain putken aikana paletin koottua ja päästiin jatkamaan matkaa. Keppien jälkeen olin suunnitellut, että otan Miinan vahvasti haltuun oikeaan käteen ja ohjaan pituudelle. Olin kuitenkin myöhässä (ja jossain muualla kun piti) ja sit tuli taas ylimääräistä pyörimistä ja hyörimistä. Puomi hidastettuna.

No mutta mitäs nyt sitten tekis tuon kontaktiongelman kanssa? Minun liikettä on kestänyt tähän saakka hyvin puomin alastulolla (pysähtyy vaikka minun liike jatkuu). Täytynee ilmeisesti vaan vahvistaa ja vahvistaa tätä asiaa. Tai siirtyä juoksukontakteihin ;))))

Viralliset tulokset. Toisella radalla tuli vaan yks nollatulos niin sijoituttiin kolmanneksi 5-tuloksella. Palkinnot oli hyvät; Racinel lahjakortti ja paljon erilaisia herkkuja koiralle, Kismettejä, tassupyyhkeitä, kosteuspyyhkeitä ja tietysti ruusuke (tärkee Nooalle).

Tän vuoden kisat tais olla tässä. Marraskuussa ei ole enää kisoja sopivan matkan päässä ja joulukuun kisoja en uskalla ajatella, pystynkö silloin enää juoksemaan. Jos vointi hyvä niin miksipä ei voisi kisata :) vaikkakin olin jo päättänyt, etttä nää oli viimeiset kisat ennen kisataukoa...

Nollavoitto!!! HSKH:n kisat Purinalla 6.11.2011

2011-11-06T23:03:00.000+02:00

Kuva: Anna Heinonen

Ei paljon parempaan enää pystytä. OOn tosi tyytyväinen tähän rataan. Tosin puomin alastulolla Miina varasti ja rankasti!!! Se ei saa toistua enää ikinä! Tuomarina Seppo Savikko. Video

Hyppyrata olikin katastrofi, joka alkoi siitä, että ohjaaja oli kolmoshypyn takana koiran hyppylinjalla, jolloin tuli yhteentörmäys ja pakka meni sekasin.... HYL

Kiitos Sari ja Anna videoinnista!

RimAn kisat

2011-11-06T22:53:00.001+02:00

RimAn kisat oli 16.10.2011. Tää päivitys tulee vähän myöhässä, kun en oo ehtinyt videoita ladata koneelle.

Kiva herätä viikonloppuna vapaapäivänä lähes samaan aikaan, kun arkisin. Täytyy olla joku tosi pätävä syy; agilitykisat! Anna ilmoittautui Ketyksi. Kävin siis noutamassa Annan ensin ja lähdimme ajelemaan Riihimäelle (jostain syystä meinasin taas kirjoittaa Hyvinkäälle..). Minit ja medit vuorottelivat aamupäivän ja maksien kisat oli iltapäivällä. Kun mietin tuomarina Rauno Virtaa niin tulee mieleen suht suoraviivaiset radat ykkösillä. Ensisijaiseksi tuomeriksi olin mielessäni toivonut Savikon Seppoa, mutta mineille ja medeille olikin valoitunut Rauno. Rauno olikin minun yllätykseksi suunnitellut aika mutkikkaat radat, joissa kyllä oli pikajuoksialle tai hyvin irtoovalle koiralle sopivia pätkiä. Onneksi Miina oli aika irtoovalla tuulella, koska en ole yhtään edistynyt pikajuoksussa.

Ensimmäiseltä hyppyradalta HYL. Valitettavasti esteellä nro 10 Miina lähti kiertämään estettä takaa vaikka se piti hypätä suoraan. Minun valssi suuntautui jostain syystä väärin ja oikea käsi irtosi kropasta ja Miina teki siitä päätelmän kiertää takaa. Treeneissä tehdään paljon takaakiertoja (ryhmän kisatasosta johtuen) ja ykkösten kisoissa niitä ei kyllä juurikaan ole. Miina ei tietystikään tätä tiedä, pitäis vissiin sillekin kertoa, että kisoissa on todennäköisempää hypätä suoraan kuin kiertää takaa. Kepit loistavat! Samoin eteneminen eteen-käskyllä. Meno tällä radalla tuntui ihanan vaivattomalta.

Kakkos rata oli agirata. Valitettavasti Miina tuli muurin ohi. Jäin ilmeisesti muurin taakse piiloon juuri kun Miina tuli ulos putkesta. Miinan kanssa on äärettömän vaikea jatkaa rataa virheen jälkeen. Miina alkaa varmistelemaan ja kysymään, jolloin on mahdotonta saada menoa sujuvaksi, kun nokka on minua kohti. Sen jälkeen keppien aloitusvirhe, jota osasin etukäteen pelätä. Videolta näkee kun juoksen liian aikaisin Miinan "päälle". Pitää kiinnittää huomiota siihen, että antaa aikaa ja tilaa tarpeeksi. Keinu oli aika täpärä, ei tullut kuitenkaan virhettä. Viimeiselle putkelle viennissä olin myöhässä. Ei voi mitään. Tulos siis 10, sjoitus 6. Aika kolmanneksi paras (39,23).

Kolmas rata oli hyppyä. Tämä oli kaikista radoista paras, mutta tälläkään radalla kaikki ei mennyt putkeen. Tuloksena siis 5, sijoitus 2, aika 30,51. Valitettavasti hypyllä nro 9 käänsin vartaloani liian jyrkästi ja Miina tuli hypyn ohi. Tosi harvittavas virhe. Miina ei varmaankaan ymmärtänyt, että tuli virhe, koska rata jatkui niin sujuvasti loppuun saakka.

Tällä radalla eteen-käskyt toimi tosi hyvin! En olis ikänä uskonut, että Miina etenee noin sujuvasti tuon takasuoran esimerkiksi. Täytynee vaan alkaa luottaa, että se osaa itse hakea seuraavaa estettä, jos sille vaan antaa menoluvan :)

Tulokset löytyy täältä.

Kiitos Annalle seurasta ja videoinnista!! Oli kiva päivä!

Hajota ja hallitse - Miina paimenena

2011-10-16T00:11:00.001+03:00

Mitä täällä pitää tehä? Kuva Tiina Hovi

Tuli mahdollisuus lähteä kokeilemaan lampaiden "paimentamista" Pilvimarjalaisten kanssa Forssan lähelle pienelle lammasfarmille. Miina on joskus pentuna nähnyt lampaita edellisen kerran sukulaisten maatilalla ja kovasti silloin hinkui aitaukseen. Kyseiseen aitaukseen ei kuitenkaan voinut koiraa päästää, koska ne lampaat eivät olleet tottuneet koiriin.

Mitäs nää on? Kuva Tiina Hovi

No tämä farmi on sellainen, jossa on koiriin tottuneet lampaat. Aluksi ajattelin, että Miina vaan räksyttää koko ajan aitauksessa, mutta onneksi pystyi välillä olemaan haukkumatta. Aitaukseen mentäessä minä lähestyin lampaita. Miina tuli ihmeen reippaasti (pitkäksi venyttyneenä) nuuskimaan lampaita.

Miinan "ongelmaksi" muodostui se, että se katsoo minua ja odottaa koko ajan jotain käskyä mitä tulisi tehdä. Jos ei käskyä tule niin se alkaa haukkua.Tämä ilmeisesti on aika yleinen ongelma (käskyn odottaminen ja oma-aloitteellisuuden puuttuminen), jos koira tuodaan lampaille vasta sen jälkeen kun sen kanssa on treenattu agilityä, tokoa tms. Koiran sytyttely kannattaisi aloittaa jo ennen puolen vuoden ikää. Tässä paimennus hommassa koiran pitäisi havainnoida niitä lampaita eikä ottaa koko ajan ottaa katsekontaktia ohjaajaa. Toinen ongelma oli, että Miina haluaa olla minun lähellä, kun paimentaessa koiran pitäisi sijoittua niin, että lampaat ovat ohjaajan ja koiran välissä.

Jee aika kivaa juoksennella täällä! Kuva Tiina Hovi

Välillä onnistuttiin liikkumaan lyhyitä pätkiä ja sain Miinan pysymään lampaiden takana. Parhaiten päästiin tavoite asetelmiin, kun jätin Miinan odottamaan paikoilleen ja liikuin itse lampaiden kanssa poispäin. Ja kutsuin sen jälkeen liikkeelle.

Vaikeuksia tuotti myös se, kun tuolla paimennuskepillä on tarkoitus keskeyttää koiran kulku eli kun keppi menee maahan sivulla niin koiran pitäisi ymmärtää vaihtaa suuntaa. Agilityssä käden ojentaminen tarkoittaa just vastakkaista eli koiran on tultava ojentuneen käden puolelle.

Tarkoitus siis oli pitää lauma kasassa eikä hajottaa sitä... Kuva Tiina Hovi

Lopussa Miina tais väsähtää tai sitten loukkaantui mulle ja alkoi enemmän hajottamaan laumaa, kun pitämään sitä kasassa. Se myös etsi mistä voisi päästä ulos aitauksesta ja kävi Sirpalle heiluttelemassa häntää. Ja oli korvat luimussa kuten kuvasta näkee.

'Kiva päivä oli, mutta ei Miinasta kyllä lammaspaimenta saa tekemälläkään. Oon onnistunut kouluttamaan siitä niin kontakti- ja läheisyyshakuisen koiran ettei sitä saa millään riittävän omatoimiseksi. Ja en usko, että se voi kunnolla syttyäkään kun on niin riippuvainen ohjaajasta. Toki saatan sen kanssa joskus vielä lähteä kokeilemaan, jos tilaisuus tulee.

Siirin kanssa kiinnostaisi käydä kokeilemassa samaista settiä. Se kun on enemmän itsenäinen ja ei niinkään halua olla katsekontaktissa ohjaajan kanssa. Ja pystyy toimimaan huomattavasti kauempana ohjaajasta kuin Miina.

Asiasta kukkaruukkuun, huomenna Miinalla kolme starttia ~~Hyvinkäällä~~ hups! siis Riihimäellä :D. Tuomarina Rauno Virta -suoraviivaisten ratojen mies.

Maan alle - syvälle..

2011-09-28T22:32:00.001+03:00

..vajosin viime viikonlopun kisastarttien jälkeen. Miten voi olla, että paletti levähtää ihan hajalle joka osa-alueella, jopa niissä jotka on olleet pitkään meidän vaihvuuksia.

Esa Muotka oli suunnitellut nopsat radat HAU:n kisoihin Purinalle. Hyppyrata oli ensin. Jo tutustumisvaiheessa aattelin, että alkusuoran jälkeen tulee tuska. Jätin Miinan lähtöpaikalle ja menin vastaanottamaan kolmannen hypyn taakse. Tästä saatu etumatka hupeni jo viitos esteellä, kun sinne piti niin voimakkaasti tuupata. Rengasta oli vähän pakko varmistaa, kun oli mallia jossa kettingit menee kohtisuoraan maata kohti. Pituuden jälkeen en saanut eteen-käskyä suustani vaan jotain putken tyyppistä. Ja putken edessä pyörähdys, josta ei kylläkään saatu virhettä. Putken jälkeen olin aatellut tehdä persjätön, mutta yllättäen kun jouduin Miinan viemään ihan sinne toiseen päähän niin en ehtinyt tekemään persjättöä toisessa päässä - voitko kuvitella?!? ;D No sitten tietysti kun se persjättö jäi tekemättä niin siitähän tuli sit ongelma, kun Miina ampui ulos sieltä putkestä 90 asteen kulmassa, ohitti hypyn (5) ja alkoi räksyttää ja pyörimään jaloissa ja siitähän sitä onkin mahottomuus saada kepeille ja niinhän se aloittikin kepit väärältä puolelta (5). Videolta katottuna ollaa yhtä aikaa putken ulkosuulla, ois ehkä kannattanut koittaa tehdä takaaleikkaus eteen-käskyllä. Sillä ois voinut pelastaa tilanteen.

Aita 12 menee ihan liian pitkäksi, ois pitänyt suhahtaa ennen hyppyä. Putken 15 jälkeen loistava vekki aidalle 16.Tuloksena siis 10, aika -5,95. Video, valitettavasti kuvattu kaukaa kun piti jättää kamera yksikseen kuvaamaan.

Anna on puhunut mulle, että pitäisi olla varasuunnitelma. Mulla ei kyllä tällä radalla ollut yhtään varasuunnitelmaa, ehkäpä en ollut parhaassa vireessä itsekään tänä aamuna.Ja miks en juossut taaskaan kunnolla, ei tuo voi olla mun parasta juoksuvauhtia. Mistä sais sisäisen orjapiiskurin joka huutais koko ajan "JUOKSEJUOKSE".

No agilityrata oli ihan järkytys. Tätä suoritusta voi verrata varmaan niihin ensimmäisiin virallisiin hyllyihin kevättalvella.

Lähtö samalla tavalla kuin edelliselläkin radalla. Putki eri pää. Keinu on nro 5, joka vei etumatkan kokonaan. Yhtä matkaa rengas, pituus. Harmittaa vietävästi, Miina eteni kepeille, oikeasta välistä sisään, pysähtyi, ei saanut virhettä, jatkoi toisella käskyllä pujottelua, mutta jätti pujottelun kesken, tuli ulos toiseksi viimeisestä välistä. Koko kepit alusta uusiksi. Tässä välissä ehti kuitenkin suorittaa pituuden väärään suuntaan... HYL

Sen jälkeen arpoi puomin alastulokontaktia, kielto putkelta.... WHAT? Mitä tällä radalla oikein tapahtui?

Aalla hyvä kontakti niin kuin aina. Loppu hyvin. Onneks rata loppui. Harmittavasti alkoi satamaan, enkä voinut jättää kameraa kuvaamaan yksinään. Oisin todella halunnut nähdä tän radan videolta.

Kukaan ei varmaan jaksa lukee näitä mun jaarituksia kisoista, mutta minä opin näistä vidoista aika paljon, kun kattelen näitä miljoona kertaa ees taas.

Viitosta pukkaa

2011-09-18T22:43:00.000+03:00

Tänään oltiin Miinan kanssa oman seuran kisoissa Ojangossa. Tuomarin molemmilla radoilla oli Anders Virtanen. Valitettavasti kisakirjaan ei tullut merkintöjä.

Miina oli tosi yli-innokas ja ajattelin ettei eka startista tule mitään, kun niin kovasti hönki radalle. Olin väärässä. Eka rata oli tosi hyvä. Valitettavasti puomin jälkeinen rima tipahti mun mielestä hennosta kosketuksesta. Kontakteihin en oo tyytyväinen, koska Miina vapautti itsensä "hyvä" sanalla vaikka "tule" käskyllä saisi tulla. Kuitenkin pysähtyi kontakteille hyvin, niin en viitsinyt ruveta nipottamaan tänään. Tähän täytyy jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Kepit oli hienot, samoin keinu. Tän radan pahin moka oli minun myöhässä ja vääriin sijoitettu tökerö valssi. Ei kiitos näitä enää ikinä. Eli tulos siis 5, sijoitus 2. Aika oli nopein.

Toinen rata oli hyppis. Rataantutustumisessa huomasin, että kiirettä pitää. Tällä radallakin tuli siis viitonen ja se tuli aidan nro 5 ohituksesta. Rataantutustumisessa suunnittelin leijeröintiä niin että hyppy jää minun ja Miina väliin, jolloin minun juoksulinja olisi ollut suora kohti rengasta. Radalla en kuitenkaan sitten uskaltanut sitä tehdä ja Miina mitä ilmeisemmin lähti minun liikkeeseen mukaan, kun jouduin vähän väistämään aidan siivekettä. Putkella tuli ylimääräinen pyörähdys, mut se oli sen verran kaukana putken suusta, että siitä ei rankaistu. Keppien takaaleikkauksesta oon tosi ylpee. Ihanaa että uskalsin tehdä sen kisoissa ja Miina sai hyvän linjan putkeen. Jos minä oon myöhässä enkä ehdi tehdä persjättöä niin Miina näköjään osaa tehdä mulle persjätön :D (kahden putken välissä ennen hyppyä). Mahtava koiruli! Aika oli toiseksi paras pirueteista huolimatta. Sijoitus 4.

Palkintopallisijoitus on kiva vaikka viitostuloksellakin :D

Aihetta päivitykseen :)

2011-09-03T23:17:00.000+03:00

Tänään oltiin Miinan kanssa kisailemassa Purinalla. Lähdin kisoihin hyvillä mielin, koska viimeaikojen treenit on menneet tosi hyvin. Kesälomalla pidettiin agilitytaukoa kolmisen viikkoa ja tuntui, että tauko teki tosi hyvää!!

No nyt niihin Purinan kisoihin. Eka agiradalla oli tuomarina Zeljko Gora Kroatiasta. Rata oli vahdikas ja helpohko, mutta sisälsi myös ansakohtia, jotka ei ehkä olleet meille todennäköisimpiä ansoja. Miina teki radalla pari pyörähdystä, mutta tuomari ei niistä virheitä antanut. Tuloksena siis nolla-tulos (-14,46) ja aika riitti sijalle 1!!!! En alkuun tiennyt tulosta, mutta yleisöstä kerrottiin, että nolla tuli! Laitoin samantien jäitä hattuun, koska oli vielä Seppo Savikon agirata jäljellä.

Parhaat kannustajat!

Seppo oli suunnitellut mutkikkaan, mutta kivan radan. Rataantutustumisessa huomasin, että kepeille vienti on ongelmallinen ahtautensa vuoksi. Ja niinhän siinä kävikin, että kepeiltä tuli 10, väärä väli aloituksessa ja viimeisen kepin pujottelematta jättäminen. Periaatteeni mukaisesti otin koko kepit alusta. Mutta ennen keppejä keinulla koettiin vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Keinun jälkeen käsky oli myöhässä niin Miina käännähti minun eteen ja tassu jäi ehkä alle. Ei kuitenkaan valittanut eikä ontunut tms. vaan odotti seuraavaa käskyä niin jatkettiin rataa lähes normaalisti.Tuomari oli seurannut tilannetta kauhistuneena... Toiselta radalta tuloksena 10, joka riitti 4. sijaan.

Videota kisoista.

Miinan ensimmäinen startti oli 20.3.2011. Ennen tätä päivää 13 starttia, joista 10 HYL ja kolme tulosta (5-30,22). Kiitos perheelle tuesta ja kannustuksesta. Kiitos kasvattajalle mahtavasta koirasta. Kiitos kouluttajalle! Ja kiitos treenikavereille. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia nollia! :D

Porvoo 30.6.2011

2011-07-01T00:07:00.001+03:00

HYL x 2

Miina medi1 agi

Miina medi1 hyp

Täytyy ruotia näitä myöhemmin, paremmalla ajalla :)

Kaikkeee

2011-06-19T00:34:00.001+03:00

Oon taas sortunut laiskuuteen tän blogin päivittämisessä. Hyihyi!

Juoksujen jälkeen oon Miinan kanssa ollut Nadja B.:n shelttien agilitykurssilla (5 krt) ja HSKH:n Agitoko-kurssilla (5 krt). Nadja on kyllä niin ihana kouluttaja. Tää oli ensimmäinen Nadjan vetämä agilitykurssi. Aikasemmin oon ollut kolmella tokokurssilla. Sain Miinan kanssa hyvää täsmäopetusta meidän ongelmakohtiin. Treenattiin;

takaaleikkauksia. Ne alkoi onnistua tämän ensimmäisen treenikerran jälkeen. Jotenkin näissä takaaleikkaustreeneissä myös Miinan putkeen meno varmuus ja putkihakuisuus lisääntyi. Ja tän treenin jälkeen ei ole ollut ongelmaa.
ohjaajan askellusta. Miina kieltää helposti, jos mun vauhti pysähtyy. Opeteltiin pikkuaskelia ja liikkeen säilyttämistä. Miinan hyppyjä myös on mahdollista saada lyhyemmiksi muuttamalla askellusta lyhyemmäksi ennen estettä, jos tarvitaan tiukka käännös esteen jälkeen. Tämän kohdan yritän takoa itselleni takaraivoon, koska tällä tullaan ratkaisemaan kielto-ongelmaa.
esteiden merkkaukset, pienet/ tiukat käännökset ja lähiohjaus. Esteen merkkamisesta se verran, että Miina ei ole kovinkaan hyvä pitämään merkkauksia mielessään vaan lähtee herkästi "oikomaan", eikä ihme koska mulla on ilmeisesti tapana lopettaa ohjaaminen hetkeksi, jolloin varmaan Miina ajattelee, että se hetki sitten annettu ohjaus ei ole voimassa. Ja näihin tilanteisiin liittyen voisin ohjata lähempänä koiraa, vetää kuonosta esteen yli ja saada Miinan tekemään pienen käännöksen laakean hypyn sijaan. Miina on hyvä tekemään tiukkoja käännöksiä takaakierroilla, koska niissä täytyy mennä minusta pois ja Miina haluaa tulla pikaisesti takaisin. Taas näissä minua kohti tulevissa hypyissä on aina aika paljon pituutta, koska sehän on vaan kiva tulla lähelle ohjaajaa. Nykyisin Miina ei juurikaan ole minua hampaillaa tavoitellut niin lähiohjausta varmasti voisin enemmänkin hyödyntää.
keppikulmat. Miinalla on nyt taas selkeesti hankalaa löytää sisälle. Menee herkästi 2. väliin, jos minä olen keppien oikealla puolella (Miinan hankalampi puoli). Vaikka kuinka yritän lähettää kolmannelletoista kepille niin silti syöksyy kakkosväliin. Treeniradalla oli kepeille avokulma, yllätyin miten haastava se oli Miinalle. Ja sitten kun itseluottamus alkoi rapisemaan niin sitten siitä tuli ylitsepääsemätön. Nadja suositteli, että hankkiudun eroon käsiohjausesta (kädellä lähetys kepeille, ja käsi suorana keppien ajan). Ja käsien lisäksi menemenemenemenemne... Mullahan ei alunperin ollut käsiohjausta ollenkaan!! Miten tässä näin kävi?!? Treeniessä ainakin Pia on huomannut ja huomattanut, että jos mulla alkaa loppupäässä keppejä käsi laskea niin Miina oikesee viimesen välin. No niin eli käsi pois! Juhannuksena en tee muuta, kun treenaan noi kepit kuntoon, ilman käsiä.

Oli siellä kurssilla muutakin, mutta nää jäi päällimmäisenä mieleen. Tässä onkin sitten työsarkaa koko loppuelämäksi :D

Agitokurssi oli kiva kurssi. Siellä tehtiin paljon erilaisia juttuja. Ja pienen pieni toko-kärpänenkin puraisi. Mutta tunnit ei riitä muuhun kuin tämmöseen arkitottikseen.

Stadigamesiin oli tarkoitus osallistua, mutta muutto sattui samalle viikonlopulle niin en sitten viitsinyt ilmota. Oli ehkä ihan kohtuullista että osallistuin tavaroiden kantamiseen ;)

Helatorstaina HSKH järjesti kisat Ojangossa. Miinan kanssa kävin kolme rataa juoksemassa Medi1:ssä.

Ekalla agiradalla oli tuomarina Tuija Kokkonen. Tuija oli laittanut radalle pöydän ja piti tietysti käydä sitä toisella kentällä treenaamassa, kun en edes muistanut millon viimeksi oon Miinan yrittänyt saada pysähtymään pöydälle (yleensä aina luisuu yli :) ). Kisaradalla pöytä meni täydellisesti kun pystyin olemaan vastaanottamassa. Puomi kolmantena esteenä, kontakti, LOISTAVA! Heti ja nopeesti oikeaan kohtaan. Suurin piirtein viidentänä esteenä oli muuuri, johon tultiin putkesta, en tutustuessa ymmäränyt, että kovavauhtisella putki syöttää muurin ohi ja siitä tuli kielto. Noin kahdeksas este oli keinu, ja keinuna oli Ojangon uusin keinu, jonka arvelen liikkuvan hitaasti. Miina nimittäin teki niin räikeän lentokeinun, että en oo ennen nähnyt siltä vastaavaa. No kun viitonen oli jo alla niin jäin sitä keinua korjaamaan ja vasta kolmannella sain sen tekemään kunnolla. No sen jälkeen juostiinkin ulos radalta. Eli HYL.

Seuraavaksi Heidi Viitaniemi oli tuomaroimassa hyppyrataa. Rata oli tosi mukava, etenevä, mutta riittävästi kaarroksia sisältävä. Alku oli lupaava Miina suorastaan haki itse esteitä, mutta hurmaantuneena menin kehumaan sitä, niin mitä Miina tekee, kääntyy minua kohti!!! No siitä kielto ja sitten onkin aika vaikee saada rytmistä takasin kiinni. Tää hässäkkä varmaan aiheutti sen, että tällä radalla tuli viimehetken kietoja useampia. Tällä radalla oli LOISTAVAT kepit, jäin pienillä askelilla riittävän kauaksi kepeistä ja annoin Miinan rauhassa itsenäisesti suorittaa kepit. HYL.

Viimeisenä oli Tuija Kokkosen agilityrata. Rata alkoi hassusti kentän keskilinjalta ja lähti kiertämään oikealla ja loppui vasemmalle. Kepit oli noin puolivälissä rataa ja siihen esti oli nolla alla, ehdin jo ajatella, että hittolainen, jos tulee nolla, no se oli virhe! Kepit ja A oli vierekkäin hypyltä piti mennä suoraan kepeille. Kentän laidalta kuultuna mun käsi osoitti aavistuksen Aalle päin ja Miina ampaisi sinne. Ehti koskettaa ennen kuin sain sen huudettua pois. HYL. No jatkettiin, kepit LOISTAVAT ja tein takaaleikkauksen. Loppurata rallateltiin, keinu ok.

Ois ollut kiva, jos oisi saanut videolle nää radat.

Tulevat menot,
kisat, ehkä Porvoo.
hyppykimppa, konsultointikerta, Vappu Alaltalo 21.7.
kurssitukset, Vappu Alatalon hyppykurssi, jatko 2.-3.7.
tapahtumat, Agirotu Lappeenranta, Miina Pilvimarjan juokkueessa ja Siiri HotDogs.

Siiri on treenannut viime aikoina aika vähän omissa treeneissä, kun oon ollut sunnuntai iltaisin estynyt treeniaikaan. Siiri on kyllä päässyt treenailee Miinan treenipäivinä vähäsen. Siirin kanssa pitäisi erityisesti treenata puomin alastulokontakti. Virheprosentti on tällä hetkellä varmaan 98. Mä en kestä!!!

Juoksuja pukkaa

2011-05-15T00:19:00.000+03:00

.. ja tietysti molemmilla yhtä aikaa. Niin se on mennyt, että Miina aloittaa ja Siiri noin viikon Miinan jälkeen. Normaalisti juoksut on
olleet joulu-tammikuussa ja sen jälkeen ovat tiputtaneet karvansa. Vuoden vaihteessa ei juoksuja kuulunut ja karvat tippui helmikuun alkupuolella. Minä ajattelin, että jättivät juoksut välistä tai oli valkoinen juoksu. Tammikuussa oli tosi aktiivista merkkailua. Sillon ennen Miinaa, Siirillä oli juoksu kerran vuodessa ja se oli aina tammikuussa.

Ongelmia tuli, kun olin ilmonnut Miinan agitoko-kurssille ja Nadjan agilitykurssille. Siiri oli tuuraamassa Agitoko-kurssin ensimmäisellä kerralla, mutta sitten silläkin alkoi juoksu. : / Agitoko-kurssilta tuli nyt ainakin yks poissaolo.

Agilitykurssin eka kerta on ylihuomenna maanantaina. Mietin vielä meenkä sinne Miinan kanssa. Juoksutaukoa on varmaan riittävästi, mutta onko koira jo riittävän orjentoitunut tähän maailmaan vai onko vielä hormonihuuruissa?? Pitää miettiä.

Lisäksi kursseille pääsyä hankaloittaa päivystystyövuorot, joita osuu ikävän paljon kurssipäiville...yritän vaihtaa ystävällisten työkavereiden kanssa vuoroja parhaani mukaan.

Vappu Alatalo tulee HSKH:n kouluttamaan hyppytekniikkaa heinäkuussa. Ilmosin Miinan jatkoryhmään. Jatkoryhmän treenissä tulee ymmärtääkseni jo ohjaajahäiriötäkin mukaan, mikä on varmaan se meidän suurin ongelma hypyissä ja koko lajissa : D

Huomenna on HSKH:n talkoot. Pitää mennä, en oo talkoillut tälle keväälle vielä kertaakaan.

Ja kaiken tämän lisäksi meillä on vielä muuttokin. Muuttomatka ei ole pitkä, ehkä max 50 askelta, mutta pitää ne tavarat silti laatikkoihin pakata.......ja purkaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa (johon menee loppuvuosi).............

Vappu Alatalon hyppyseminaarissa

2011-04-20T23:37:00.003+03:00

http://web.mac.com/vappu.alatalo/iWeb/hyppy/Tervetuloa.html

Meille tarjoutui Miinan kanssa mahdollisuus osallistua RimAlaisten kanssa Vappu Alatalon kaksi päiväiseen hyppyseminaariin. Seminaarissa tehtiin hyppytekniikkaharjoitteita ja tarkasteltiin koirien hyppytekniikoita. Päivät oli pitkiä, mutta antoisia.

Miina sai hyppäämisestä loistavaa palautetta!!

Yksittäisessä hypyssä riman ollessa 35 cm tai vähemmän Miina hyppää teknisesti loistavasti. Riman ollessa 40-45 cm Vapun sanoin Miina "pikkasen vahvemmin ottaa niskalla, en pidä sitä pahana enemmänkin se liittyy siihen että nostaa kroppaa. Niska tuli näkyviin kahdessa viimeisessä hypyssä."

Seuraavaksi oli vuorossa okseri. Vappu kommentoi, että Miina huomasi ensimmäisellä kerralla vasta ponnistusvaiheessa riman päällä, että rimoja on kaksi. Lisäksi Vappu sanoi näin; "Mulla on semmonen kokemus, että sheltit ei oo niitä parhaita hyppääjiä. En ihan äkkiä muista millon olisin nähnyt tälläsen sheltin.Oikeesti. Takavoimaa ja kaikkea." Happyhappyhappy :D

Perussarjalla Miinalla ei ollut mitään ongelmaa.Esteet 3-5-5-5 (jalanmittaa), rima alimmassa. Eikä me sit sitä saatu kovin montaa kertaa tehdäkään.

Seuraavaksi oli vuorossa etäisyyden arviointia. Esteet oli sijoiteltu aluksi 3-5-5-9. Alkutilanteessa Miina ponnisti suoraan. 11 jalanmitan päässä otti yhden laukka-askeleen. Ja vasta kun estettä oli siirretty 19 jalan päähän kolmannesta esteesta Miina otti 2 laukka-askelta.Takaisin päin mentäessä Miina käytti samaa logiikkaa.

Taipuminen sujui hyvin. Jos jotain puolieroa haluaa kaivaa esille niin vasen takajalka on ehkä aavistuksen huonompi ponnistaja kuin oikea, mutta ero on hiuksen hieno.

Lopuksi tehtiin taipumisen jälkeinen suoristus korkeuden arviointina takaakierrolla. Näissä hyppylinja oli parempi oikealle kaarrettaessa, mutta voi olla että takaakierto lähti ohjajasta johtuen eri etäisyyksiltä. Täytyy vähän tarkkailla tätä omissa harjoituksissa.

Jatkossa tehdään itsenäisesti näitä hyppytreenejä kerran viikossa ja käydään Vapun konsultaatiossa 6-8 vkon välein. Miinalla ei näissä tekniikkajutuissa tullut esille mitään ongelmia mihin varsinaisesti pitäisi erityistä huomiota kiinnittää, mutta kun sitä alittelua on niin olisi hyvä, jos saisi tätä tekniikkatreenin varmuutta vietyä myös ratatreeniin.

RimAn kisoissa

2011-04-12T21:34:00.000+03:00

No niin nyt tulee tarinaa sieltä kisoista. Eli kävin Miinan kanssa sunnuntaina (10.4.) Riihimäellä agilitykisoissa. Tavoitteena oli saada tulos (siis mikä tahansa tulos). Seurana meillä oli Nooa, Sari ja Nemo. Sarille kiitos Nooan vahtimisesta ja viihdyttämisestä!

Ekaks hyppis ja sitten agirata, tuomarina Anne Viitanen, jolla on ainakin ajoittain ykkösluokkalaisillekin ollut aika haastavia ratoja (ansaratoja). No tällä kertaa meidän näkökulmasta radat näytti kivoilta. Tosin jo tutustumisvaiheessa huomasin, että juosta saan, että ehdin ohjaamaan esteille. Miinalla oli vauhtia niin kuin aina, mutta irtoomista ei ollut sitten ollenkaan. Miinahan ei siis ole mikään hyvä irtoamaan, mutta jotenkin tuntuu, että ehkäpä se edellispäivän koulutus teki Miinan vieläkin epävarmemmaksi, jolloin se alkaa kysymään jokaisella esteellä. Eli kaks huonoa rataa käytiin tekemässä. Itsellä oli väsyneet jalat edellisen päivän jäljiltä ja sen kyllä huomasi juoksuvauhdissa. Että jatkossa ei ehkä kannata ottaa koulutusta ja kisoja peräkkäisinä päivänä..

Ekana siis hyppyrata. Siitä tuloksena HYL, joka tuli kolmesta kiellosta radalla (kepit x 2 + aita). Tästä on video. Kysyy kysyy kysyy. Siinä tän radan teema.

Agilityradalta saatiin tulos 30,22, sijoitus 8. Aikavirhettä 15,22 s ja ratavirheitä 15. :D Kepeiltä kielto ja 5 väärästä aloituksesta, aidalta kielto. Tästä radalta ei ole videota, eikä haittaa.. ;)

Parannusta oli tullut kuitenkin Kirkkonummen kisoihin verrattuna, että nyt Miina malttoi pujotella molemmilla kisaradoilla kepit loppuun. Kummallakaan radalla ne ei menneet virheettä, mutta kuitenkin malttoi tehdä loppuun.

Ens viikolla alkaa ulkotreenit!!!! Mahtavaa!!

Seuraavat kisat ehkä 7.5. tai 8.5. Helsinki/ Järvenpää..

Lahjattomat treenaa - eli me

2011-04-11T22:20:00.001+03:00

Lauantai-iltana olin Miinan kanssa sporttikoihallilla Timo Liuhdon "ohjaustekniikkaa ja liikkumista" -kurssilla. Kurssi oli esitelty näin; Kurssilla käydään läpi erilaisia ohjaustekniikoita ja haetaan tehokkaita ratkaisuja helpottamaan koiran sujuvaa ja nopeaa etenemistä radalla. Erityistä huomiota kiinnitetään oman liikkeen ja ohjausrytmin toimivuuteen sekä radanlukutaitoon.

Timo Liuhdon tavaramerkkejä tuntuu olevan niistot, sylkkärit, jaakotukset ja ylipäätään kaikki jossa ollaan lähellä koiraa. Niistot ym. lähitekniikat on aika vieraita meille, koska oon pyrkinyt Miinaa ohjaamaan enemmin vähän kauempaa ja jättämään sille tilaa toimia. No nyt sitten testattiin näitä. Multa vaadittiin nopeita jalkoja ja juoksin kyllä niin lujaa kun pääsin. Rata oli tosi haastava nopean koiran kanssa (tai hitaan ohjaajan) ja tuli esille asioita, jotka pitäisi olla hallussa, mutta ei ole.

Rata oli suunnilleen kuvan mukainen (mittakaava heittää). No ensinnäkin heti eka este miten lähettää koira hyppäämään ja sitten ehtiä ohjaamaan koiraa esteelle nro 3? Koira istumaan putken eteen. Eteen-käskyllä lähetys hypylle, heti kun koira hyppää, käsky putkelle ja samanaikaisesti täysiä juoksemaan putken viertä kohti kolmos estettä. Ehdin! Persjättö ja kolmoselle selkäedellä koiran ohjaus vasemmalla kädellä yli koira esteen jälkeen samaan käteen. Neloselle niisto oikealla kädellä, kepit ohjaaja keppien vasemmalla puolella. Kuutosella heitto yli, pieni veto takaisin vasemmalla kädellä ja sitten lähetys-välistäveto 7-9, jäykähköllä ylävartalolla lähellä esteitä. Välistäveto onnistuu, mutta työntö on hankalaa. Pitäisi kiinnittää enemmän varmaan huomiota oman katseen suuntaan. 10-11 normisti. 12 takaaleikkaus, poispäinkäännös (onnistui 1/1 000 000). 13 jaakostus, ohjaaja ei saa valua muurin linjan yli. 14 esteen takana valssi suuntautuen taaksepäin. 15 niisto oikealla kädellä, koira vasempaan käteen, lähetys eteen 16, ohjaaja liikkuu esteen 17 oikean puoleisen siivekkeen taakse. Niisto. Serpentiini 18-20, puolivalssi 21 ja lopetus putkeen. HUH! Hiottiin rataa pätkissä. Toistoja tuli aika paljon, ja niistot oli Miinan mielestä kummallisia ja alkoikin sitten alittelemaan kun tuli epävarmaksi mitä pitäisi tehdä.

Kurssin anti;
- poispäinkäännös ja takaaleikkaus opeteltava kuntoon
- niisto; voi olla käyttökelpoinen joskus, saa pienen käännöksen
- jaakotukset onnistui hyvin
- välistäveto-työntö; ei tullut selvyyttä miten tehostaa työntöä
- eteen-käskyn vahvistaminen

Ja jotta koko viikonloppu menisi aksan parissa niin tietysti sunnuntaille oli ilmoittauduttu RimA:n kisoihin. Niistä kerron toisella kertaa!

Tamaran luona

2011-04-07T21:49:00.000+03:00

Miina kävi eläinfysioterapeutti Tamara Merenvallan luona ensikäynnillä. Vein Miinan fyssarille, koska ei ole ikinä käynyt ja koska Miinalla on ajoittain sitä rimojen alittelua.

Aluksi Tamara kartoitti Miinan taustatiedot, harrastukset ja arkipuuhat. Lisäksi kyseli Miinan omaehtoisesta venyttelystä. Sen jälkeen Tamara katsoi Miinan seisomisen, istumisen, makaamisen ja liikkumisen. Sitten alkoi varsinainen koiran kopelointi. Tamara kävi Miinan läpi päästä varpaisiin. Miina antautui käsiteltäväksi yllättävän hyvin. Aluksi tietysti oli jännittynyt, mutta rentoutui käsittelyn myötä.

Miina sai vain kehuja! Rakenteeltaan sekä tuki- ja liikuntaelimistöltään loistavassa kunnossa oleva tasapainoinen koira. Ei mitään jumeja missään. Ei säännöllisiä käyntejä jatkossa, mutta jos haluan, niin esim. puolen vuoden päästä "tsekkauskäynnille" tai jos tulee liikkumisessa/ voinnissa jotain muutosta. Loistavaa!!

Tuplasynttärit!

2011-03-27T22:43:00.000+03:00

Onnea Siiri 5v. ja Miina 3v.!!!

Kepittelyä Ojangossa

2011-03-22T20:40:00.000+02:00

Käytiin tänään Miinan kanssa Ojangossa treenaamassa keppejä. Tie ja parkkipaikka osittain oli jo aurattu. Kentillä oli lunta entiseen malliin, eikä tosiaankaan ollut hankiaiset ;) Kengät täynnä lunta siis :D

Tässäpä videota. Meni paremmin kuin sunnuntaina, tosin nyt ei ollut kuin tuo yks hyppy jonka pystyin yhdistämään keppeihin.

Miinan ensimmäiset viralliset agikisat

2011-03-21T21:30:00.000+02:00

Tais olla pari viikkoa sitten, kun pystyin treeneissä suoristamaan vinokepit. Sen jälkeen on treenattu myös treenien välissä kotona kepakoita. Tästä innostuneena ilmoitin Miinan Kirkkonummelle kisoihin 20.3.2011.

Kisoissa Seppo Savikko mittasi Miinan mediksi. Mitaksi sai 36,5 cm, mutta seisoma-asento oli kaikkea muuta kuin suora ja ryhdikäs. Todellinen säkä Miinalla varmaan on 38 cm. Mutta selkee medi niin ei sillä mitalla niin merkitystä.

Kisoissa oli ykkösille kaksi agilityrataa ja tuomarina toimi Seppo Savikko. Radat oli kivat, tarpeeksi mutkikkaat niin ehdin hyvin ohjata. Kepit oli ihan ylivoimasen hankalat, ne ei nimittäin sujuneet kummallakaan radalla. Miinalla on ollut kepeillä ongelmaa viimeisen keppivälin kanssa (ja sisäänmenon), mutta nyt kisoissa lopetti pujottelun puolivälissä kesken. Videolta en pysty löytämään syytä, rytmihäiriötäkään ei ole huomattavissa. Onneksi Ojangosta aurataan lumet tällä viikolla pois niin pääsee sinne treenailee keppejä erityisesti yhdistettynä muihin esteisiin. Miina ei kovinkaan vahvasti hae keppien sisäänmenoa, varsinkaan jos minä oon keppien oikealla puolella. Kontaktit oli varmat ja loistavat molemmilla radoilla! Lisäksi eka radalla yks kielto, joka oli kyllä mun vika, johtui minun juoksuvauhdin pysähtymisestä ennen käännöstä. Ja puomilla tapahtui jotain, luuli ilmeisesti keinuksi. Käskyinä mulla on keinulla "keinukeinukeinu" ja puomilla "ylös", mutta Miina ei ilmeisesti erota niitä.

Toka rata oli keppien jälkeen katastrofi! Sitä ei onneksi ole videolla :) Kun niitä keppejä oli yritetty miljoona kertaa ja aina lopettaa kesken niin jatkettiin matkaa, ja keppien aikana Miinan itseluottamus oli valahtanut nollaan ja alkoi varmistaa ja kyselemään jokaisen esteen, törmäsi minuun ym. Oikea ratkaisu olisi ollut tulla radalta suoraan pois sieltä kepeiltä.

Tulokseksi tuli 2 x HYL.Video eka radalta.

Mut nyt on virallinen kisaaminen aloitettu! Eka rataan oon noin yleisesti ottaen tyytyväinen (jos tota keppisekoilua ei lasketa). Siinä tuli hyvin esille meidän heikkoudet ja treenauksen kohteet. Nyt ootellaan lumien sulamista niin päästään treenaamaan vaikka joka ilta!

Seuraavat kisat; ehkä Riihimäki 10.4...

Uusi vuosi 2011

2011-01-08T00:03:00.004+02:00

Ja niin se vuosi taas vaihtui. Kyllä tää elämä menee liian nopeesti ohi, jos sama tahti jatkuu. Tuntuu, että niin paljon haluais tehä kaikkee, mutta ehtii tekemään vaan murto-osan.

Mitäs vuodesta 2010 jäi käteen?

MIINA

Kuva: Tiina Ahonen (ei kopiontia mihinkään!)

Miinan kanssa oli tavoitteena kisata virallisissa kisoissa viimeistään 2010 vuoden lopussa. Tämähän ei sitten toteutunut. Miina on muilta osin ollut kisavalmis jo kesästä saakka, mutta kepit on se kompastuskivi. Miinan kanssa oon aloittanut keppitreenit perinteisesti "vemputtamalla" ja kun se todettiin mahdottomaksi metodiksi näykkimisen takia niin vaihdoin kujakeppi-metodiin.

Keppejä vaan pitäisi treenata paljon=usein, enkä vaan ole saanut tarpeeksi usein mentyä kentälle niitä treenaamaan (kesällä se olisi ollut aika helppoa). Ja toisekseen niitä on mukavampi treenata, jos on namittaja kaverina. Syksyn aikana kujakepit vaihdettiin vinokeppeihin ja kepit voi nostaa nyt aika pystyyn, mutta ei kuitenkaan aivan pystyyn. Eli on niissä vielä tekemistä, mutta toivoisin, että seuraavan kahden kuukauden aikana saisin ne kepit Miinan kanssa riittävän valmiiksi. Jouluun saakka käytiin vinoja treenaamassa Ojangossa lumen keskellä Sarin ja Nemon kanssa, mutta nyt on pidetty joulutaukoa sieltä. Hyvät alkulämpimät sai kun rämpi kentälle ja teki riittävästi lumitöitä keppien ympäriltä.

Miinan kanssa kävin viime vuonna muutamissa möllikisoissa ja kirkkaana mielessä on Ojangon möllikisat 18.9.2010 joista 0-tuloksella voitto. Nyt viimeisimmäksi oltiin möllikisoissa itä-Hakkilan agilityhallilla 6.12.2010 ja sieltä tuli kolmas sija, tosin lähellekään ei nolla tuloksella, mutta tiettyihin pätkiin radassa olin todella tyytyväinen.

Tänä vuonna ollaan kehitytty erityisesti näissä asioissa;
- lähdössä paikallaolo on varmaa
- kontaktit äärimmäisen hyvät
- todella pienet käännökset (kiitos Miinan + Krisztina Kabain opit, joita Anna ystävällisesti opettaa)
- kepit (vaikka ne ei vielä valmiit olekaan)
- ja kaikessa muussakin tietysti!
Erityisisot kiitokset Annalle kouluttamisesta ja tietysti myös treenikavereille kannustuksesta, hyvistä neuvoista ja seurasta!!

Miina on käynyt myös näytelmissä niin, että Miina ansaitsi shelttiyhdistyksen näyttely-ykkösruusukeen vuonna 2010! Kiitos Sirpa, että otit Miinan mukaan näyttelyihin ja esitit mallikkaasti!
Hyvinkää 19.9.2010 tuomari Javor Davor avo-eri
Ristiina 31.7.2010 tuomarina Christensen Gert avo-eh
Harjavalta 29.5.2010 tuomarina Beradze Uiza avo-eh

Miina möllikisoissa ja näytelmissä

2010-09-20T21:33:00.001+03:00

Miina on viettänyt juoksuista johtuneen pakollisen treenitauon.Teki varmaan meille molemmille hyvää pitää hieman taukoa, kun kesä treenattiin niin ahkerasti.

18.9. lauantaina käytiin Miinan kanssa agilityn möllikisoissa ojangossa Vantaalla. Kisat meni huippu hyvin!! Saman radan sai suorittaa kahteen kertaan paremman tuloksen jäädessä voimaan. Eka radalla tuli pari kieltoa, jotka johtui siitä, että minä olin vähän myöhässä. Toisella radalla petrattiin, nollatulos, aika -19.97 s. Voitettiin medimöllit!

Lähdössä Miina meinasi varastaa. Miina on normaalisti lähdössä pysynyt paikoillaan tosi hyvin, mutta nyt lähti liikkeelle, kun nostin kädet ylös (saa tulla vasta kutsusta). Pitää näköjään treenata tätäkin asiaa erilaisilla häiriöillä. Onneksi ei työntänyt kuonoaan pidemmälle, ei ollut lähtölinjan ylitys kaukana ;) Rataan oon tosi tyytyväinen. Yksi ylimääräinen pöyrähdys tuli, mutta onneksi se tuli tarpeeksi kaukana seuraavasta esteestä niin ei tullut kieltoa. Miina on liikkeiltään aika töksäyttelevä ja suht nopeesti lyö liinat kiinni, mutta pitäisi varmaan kiinnittää huomiota noihin hyppyjen pituuksiin ja saada Miina hyppäämään tarpeen vaatiessa lyhyempi hyppy. Suhahdusta ollaan jonkin verran treeneissa otettu.

Keskiviikkona jatketaan normaalisti taas treeniryhmässä ja saadaan omatoimitreenitkin toivottavasti pyörimään. Kujakepeillä pitää ottaa tehokuuri!!!

19.9. sunnuntaina matkattiin Miinan kanssa Hyvinkäälle näyttelyyn. Tavoitteena oli saada EH shelttien näyttely-ykkösruusuketta varten. Sirpa esitti Miinan kehässä. Miina käyttäytyi ja esiintyi oikein mallikelpoisesti. Tuomari Davor Javorilla oli pinkkipäivä ja myös Miina sai pinkin nauhan eli ERIn. Se on Miinan paras näyttelytulos suomesta! Nyt ei sitten ole tarvetta näyttelyyn mennä, jos ei nyt ihan välttämättä halua, kun saatiin vähän niin kuin extrana ykkösruusuketulokset kasaan!

Arvostelu kuuluu näin;
Scissors bite. Nice head. Good neck. Correct topline. Good angulation. Not in the best coat condition. Good colour. Good bones and body. Good mover in all directions.

Viralliset terveystulokset

2010-09-20T20:59:00.000+03:00

Miinan lonkka- ja kyynärtulokset tuli kennelliitosta muuttumattomina. Lonkat A/A ja kyynärät 0/0.

Treenitauko

2010-09-11T22:20:00.000+03:00

Molempien koiruuksien kanssa on treenitauko juoksujen takia. Miina aloitti juoksun pari viikkoa sitten. Ja tietysti Siiri aloitti juoksunsa noin viikkoa myöhemmin. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Siirillä on normaalisti ollut (4,5 vuoden ajan) juoksu vaan kerran vuodessa joulu-tammikuussa. Näyttää siis siltä, että Siirikin tihentää juoksurytmiään.

Urokselle ois ollut töitä. Miina tarjotteli itseään Siirille, onneksi tärpit meni jo ohi. Siiriä lähinnä ärsyttää ja yrittää pysytellä kaukana Miinasta. Lenkeily on ihan mahottoman hiasta, kun koko ajan pitää merkkailla. Miina merkkaa aina Siirin merkin päälle.

Miina vielä viikon päivät pois treeneistä, sitten jatkuu taas. Tehiscup on tässä kuussa. Aattelin, että kävisin Miinan kanssa medimölleissä kisailemassa.

Joukkotarkastuksessa

2010-08-31T20:44:00.001+03:00

Matkasin tänään Siirin ja Miinan kanssa joukkotarkastukseen. Sirpa oli ystävällisesti järjestänyt joukkarin Pärnäsen vastaanotolle. Yhteensä tarkastettavana oli kymmenen shelttiä.

Miinalla alustavasti lonkat A/A ja kyynärät 0/0 eli terveet. Rtg-kuvat menevät kennelliittoon arvioitavaksi, josta sitten tulee virallinen tulos, mutta Pärnäsen mukaan ovat terveet ja hyvät. Miinalta on silmät ja polvet tutkittu vajaa vuosi sitten Sari Jalomäen toimesta. Polvet 0/0 ja silmät distichiasis todettu.Sydänkuuntelua en nyt Miinalle ottanut, koska tiedossa on, että kuuluu sivuääni niin otan sen virallisen sydänkuuntelun sitten seuraavan sydänultran yhteydessä sydänspesialistilta, tämän syksyn aikana.

Siiriltä tutkittiin vain silmät, jotka edelleen terveet. Siiriltä tutkittu aiemmin lonkat A/A, kyynärät 0/0, polvet 0/0, sydän, ei sivuääniä.

Eli aikas tervettä sakkia näyttäisi olevan. Kertoilen sitten, kun viralliset tulokset tulee ja Miinan sydänjutustakin lisää, kun se ultra on tehty.

Kesälomaa blogistakin ;)

2010-07-29T20:47:00.000+03:00

Oon näköjään pitänyt lomaa tästä blogin kirjoittamisestakin. Kesälomaa vietin juhannuksen jälkeen kaksi viikkoa ja sen jälkeen on kyllä illat olleet niin kiireisiä, että en ole edes jaksanut ajatella tätä blogia.

Juhannusta vietettiin mökillä. Säät suosi, mutta verenimiöitä oli ihan liikaa paikalla! Kesäloman ensimmäisen viikon olin Kajaanissa. Tytöt nautti, kun saivat juoksennella oman halunsa mukaan ulos ja sisälle. Ois se vaan niin kiva se oman piha!! Tytöt oli rättiväsyneitä illalla ja painuivat pehkuihin heti poitsun jälkeen. Perjantaina matkustin yksin Kuopioon ystävän luokse kyläilemään ja lauantaina käytiin viiniä juomassa ja jamittelemassa Irinan ja Eläkeläisten tadeissa Kuopion Viinijuhlilla. Oli kivaa! Ja tämähän on jo perinne, ens vuonna taas uuelleen.

Sunnuntaina tytöt ja poju matkasivat Kuopioon ja siitä sitten koko perheen voimin ajeltiin kotiin. Toinen lomaviikko hurahti kotona. Normaalia toimintaa, uimista ja ulkoilua sekä paljon agitreeniä :)

Siirille nolla!!!

2010-06-20T22:56:00.004+03:00

13.6. matkattiin Heinolaan Siirin ensimmäisiin virallisiin agilitykisoihin Sarin ja tolleri Nemon kanssa. Kisat oli 1- ja 2-luokan koirille, agirata ja hyppyrata. Sari starttasi Nemon kanssa molemmilla radoilla maxeissa. Heille agiradalta HYL ja hyppäriltä 5, sijoitus 5. Hyvännäköistä menoa!

Siiri starttasi vaan hyppyradalla, koska keinu on Siirille pieni järkytys vieraissa paikoissa niin en kehtaa sitä tässä vaiheessa järkyttää. Salme Mujunen oli tuomarina hyppyradalla.

Kisapaikalla Siiri oli tosi reippaana ja innokkaana. Ihan niin kuin se olisi tiennyt etukäteen mitä ollaan tulossa tekemään. Rata oli lähes suoraa päästä päähän. Tätä vartenhan me ollaan treenattu tosi paljon sitä etenemistä :) Rata oli Siirille mitä mainioin, se kun on perässä vedettävää sorttia ja toimii hyvin vedättämällä ja tässä oli siihen mahollisuutta. Sari ystävällisesti videoi ratasuorituksen. Lähtö jännittää Siirin kanssa, lentävä lähtö ja ei voi ikinä tietää lähteekö Siiri haahuilemaan vai ei. Tällä kertaa Siiri lähti ihan oikeaan suuntaan kohti ensimmäistä estettä.

Tulos nolla ja aika -11.1, sijoitus 2. Oon kyllä niin ylpee Siiristä. Sen kanssa oon kyllä niin paljon tehnyt töitä ja jokaisen esteen opettelussa kannustanut ja ollut kärsivällinen. Ja nyt sitten saadaan ihan virallista tulosta aikaseksi! Ja oon aina luullut, että Siiri on maailman hitain agilitykoira, todistettavasti se ei siis pidä paikkaansa :D

Suoritukseen ei voi olla muuta kuin tyytyväinen! Tietysti oisin voinut vielä vedättää enemmän ja yrittää ottaa kurvit vielä tiukempaan, mutta eka kisa niin vedin varman päälle. Kepeille hidastin ehkä vähän liikaakin, mutta yritin selkeesti ja rauhassa Siirille osoittaa sen oikeen välin. Sillä kun itsellä ei tunnu olevan tietoa oikeasta välistä tai saatika ensimmäisen kepin ohituspuolesta. Joskus vuosi sitten se kyllä osasi paremmin hakea oikeaa väliä, mutta miks tehä ite kun mami näyttää kädellä kuiteski?! Voi sitä tunnetta siinä loppusuoralla kun ajattelin, että jos nää kepit menee ongelmitta niin nolla on aika lähellä... Ja niin ne sitten meni ja nolla tuli. Kannustava kisauran aloitus!

Onnistumisen jälkeen tuli tietysti kauhee kisainnostus! Hyppyratoja on aika vähän tarjolla tässä lähiseudulla. Elokuussa on tarjontaa vähän enemmän. Pitää treenata Siirin kanssa keinua (ja pussia) ihan urakalla ja elokuussa sitten harkita, joka uskaltaisi virallisiin agiradoillekin.

P.S. Siiri sai elämänsä ensimmäisen pokaalin ja ruusukkeen

Kilpailukirjaa ja mittausta

2010-06-06T17:59:00.002+03:00

Hankin Siirille tänään agikilpailukirjan ja lisäksi kävin virallisesti mittauttamassa Siirin Stadi Gameissa. Kari Jalonen mittasi ja totesi Siirin olevan selvästi MINI.

Siiri starttaa ekan kerran virallisissa kisoissa Heinolassa viikon päästä hyppyradalla.

Miina näytelmissä

2010-05-29T22:22:00.002+03:00

Miina oli kasvattaja Sirpan matkassa tänään Harjavallan ryhmänäyttelyssä. Miinan sai EH:n, johon oon kyllä todella tyytyväinen! Mulle olisi H riittänyt, joten tämä oli tosi positiivista. Miinahan on tottunut Sirpan kanssa näytelmissä käymään, joten kehässä menee hyvin Sirpan esittämänä. Miina oli esiintynyt reippaasti, eikä ollut etes komentanut paikoillaan seistessä. Tosin pomput ja peitsaukset vois jättää muille areenoille.

Miinan mielestä Sirpa on maailman paras ihminen ja menee ohi heittämällä omasta perheestä. Meitä ei oikeestaan oo etes olemassa, kun Sirpa on paikalla. Sirpa on hauskasti kirjoittanut blogiinsa Miinan vierailusta ja näyttelymatkasta.

Miina on ollut väsynyt reissun jälkeen ja jopa mietin, että onko se jopa vähän pettynyt kun joutui tulemaan takaisin kotiin.. Pitäisi vissiin nähä Sirpaa useammin niin Miina saisi viettää laatuaikaa ;)

Siiri kisaamassa

2010-05-27T20:56:00.002+03:00

KISAT:
Osallistuin tänään Siirin kanssa Ojanko cupin viimeiseen osakilpailuun mini mölli -luokassa. Oli mukava 19 esteen rata, aika helppo hitaalle koiralle. Suoritettiin rata kahteen kertaan paremman tuloksen jäädessä voimaan. Tehtiin kaks hyvää rataa, tosin käännökset ois voineet olla paljon paljon tiukempia, mutta Siiri oli taas jotenkin irtonainen ja vaikeesti hallittava. Siitä huolimatta Siiri tuli toiseksi! Ja huonompi rata olisi oikeuttanut kolmanteen sijaan. Molemmat radat oli nollia ja ajat 31,03 s ja 33,50 s, ihanneaika 45 s. Voittajan aika oli alle sekuntin parempi. Voitto olisi tullut, jos olisin kolmanneksi viimeiselle esteelle ehtinyt tekemään valssin, mutta en ehtinyt ja niinpä piti tehä takaaleikkaus ja sen jälkeen Siiri pyörähti väärään suuntaan ja siihen sitten tuhraantui aikaa. Edes pieni vesisede ei haitannut Siirin menoa!

10.5.2010 olin Siirin kanssa kisaamassa BAT:n epävirallisissa kisoissa mini kisaavien -luokassa. Ne kisat oli kyllä niin fiasko, etten oikeen haluais etes muistella. Menin kisaavien luokkaan, koska Siirin kanssa ainakin treenien perusteella voisi olettaa, että voi mennä. (Ja oli myös ajatuksena, että olisin osallistunut virallisiin kisoihin lähiaikoina.) Siiri meni siellä kisapaikalla ihan lukkoon ja sehän sitten tietysti näkyi radalla. Siiri tiputti vauhin lähes nollaan, pitkin hampain suoritti hypyt, ei suostunut tulemaan pussista läpi ilman kankaan nostoa, järkyttyi keinusta, piti huokutella puomin nousuosalla ym. Ihanneaika radalle oli 51 s, Siirin aika oli 83,96 s. Sijoitus 5. Kisoista mentiin suoraan treeneihin ja Siiri oli vielä sielläkin ihan epänormaali. No sen kun tietäs mikä sitä niin paljon järkytti siellä. Seuraavissa treeneissä oli ihan entisensä :).

TREENIT:
Treenirintamalla on tapahtunut muutoksia eli Siiri treenaa Itä-Hakkilan hallissa maanantaisin ja Miina treenaa Ojangossa keskiviikkoisin. Molempia kouluttaa edelleen Anna tai taitaa enemmän kouluttaa minua kuin koiria ;) Miinalla on tosiaan HSKH:ssa treenipaikka ja oon siitä kyllä tosi onnellinen. Ojangossa on mahdollista käyä treenaamassa omalla ajalla ja ainakin viikonloppuisin tilaa riittää. Ollaankin koko perheen voimin pyritty käymään kerran viikossa treenailemassa.

Molempien koirien kanssa on syytä treenata itsenäistä etenemistä eli suoraa vaikeutettuna ja esteitä vaihtelemalla ja palkan saa namialustalta suoran päästä. Lisäksi Miinan kanssa oon treenannut kujakeppejä ja pysäytyskontakteja. Kujakepeissä on tekemistä ja paljon. Kontaktit sujuu ihan kivasti, etumatkaa kestää hyvin, mutta sivuttaisetäisyyden ottamista ei kestä oikeestaan ollenkaan. Siirin kanssa pitäis edelleen löytää se turbonappi, mutta onneksi Siiri on saanut itseluottamuksen kautta lisää vauhtia. Niinpä Siirin kanssa oon treenannut erilaisia vauhtipätkiä, missä pystyy vedättämään. Myös ohjauksessa pitäis kiinnittää huomiota siihen että pystyisin vedättämään niin saa koiraan enemmän vauhtia. Lisäksi Siirin kanssa oon treenannut keinua ja keppejä. Uskomatonta miten yksi treenikerta lisää viikossa voi saada ihmeitä aikaan.

Miinalla on esteet pietty matalalla (mini) sen alittelun takia. Ei oo yrittänyt enää alittaa ja muutenkin tuntuu olevan yhteistyökykyisempi ja ehkä on tehty nyt vähän helpompia ratojakin, että saataisiin itsevarmuutta ja suoritusvarmuuttakin lisättyä. Eiliset ohjatut treenit meni tosi kivasti. Miinan kanssa täytyy varoa tekemästä toistoja liikaa, kun se niin herkästi kuumuu ja toistot vaan huonontaa sen suorituksia.

Siirin kanssa kiinnitetään ohjatuissa treeneissä huomiota erityisesti tiukkoihin käännöksiin. Niissä kun voi säästää niitä arvokkaita sekunteja!

Huono aura

2010-04-23T22:35:00.000+03:00

Pääsiäismaanantaina lähdettiin Kajaanista ajoissa aamupäivällä liikenteeseen, että ehdin illlan agitreeneihin. Nooa oksensi matkalla kaks kertaa syliinsä ja penkkiinsä. Muutama ylimääräinen putsaus- ja vaatteenvaihtostoppi tehtiin. Olin just ehtinyt sanoa, että tää matka on ollut katastrofi, kun auto sammuu kesken ajon moottoritiellä Järvenpään kohdalla. Kivasti sattui ramppi kohdalle ja kurvattiin sinne. Auto ei enää käynnistynyt, soitettiin hinausautoa ja taksia. Loppuunsa oltiin kotona klo 20 jälkeen kotona, eikä enää jostain syytä huvittanut lähtä treenaamaan. Auto on ollut nyt huollossa yli kaks viikkoa. Auto oli eilen jo kasassa, mutta ei edelleenkään käynnisty. No nyt taas purkavat sen ens viikolla ja miettivät mikä siinä vielä on vikana. Iso lasku tulossa, reilusti yli 1000€. Katotaan saahaanko vapuksi auto käyttöön.

Agitreeneissä on Siirin kanssa mennyt ihan kivasti. En tiiä edistytäänkö me Siirin kanssa hirveesti, mutta pääasia on, että meillä on kivaa. Siirin kanssa voisin möllikisoihin osallistua, mutta taitaa mennä toukokuulle, kun tää liikkuminen on paljon hankalampaa ja aikaavievempää ilman autoa. Siiri on oppinut keinun tässä kevään aikana. Vielä ennen joulua aattelin, että Siiri ei opi sitä ikinä, mutta sitten tapahtui jotain reipastumista ja nyt suorittaa keinun ilman hihnaa sujuvasti. Siirin tyylin mukaisesti keinun suoritus ei ole niitä nopeimpia, mutta menee kuitenkin. Uutena juttuna Siirin kanssa treenattiin pari viikkoa sitten saksalaista, ekana namialustalla ja sitten se sujui ilmankin. Pitää ihan muistikirjaan laittaa tää hienous kuvan ja piirrustuksen kanssa. Siiri on saanut vauhtia lisää ja aiheuttaa mulle ajoittain kiirettä mm. valsseissa. Keppejä pitäis kotona treenata ja paljon, mutta kun on laiska emäntä niin kotitreenaus on tosi huonolla tolalla.

Miina onkin koetellut mua sitten parin viime viikon ajan treeneissä. Pari viikkoa sitten kakkosesteella piti tehdä pakkovalssi. Yritin sitä paikallaan ja liikkuvana, mutta ei mennyt Miinan jakeluun. Oltiin sitä niin monesti jo yritetty ja helpotettu, onnistumatta, niin siirryttin radalla eteenpäin. Sitten tuli seuraava ongelma kun yks este oli laitettu 45 cm:n korkeuteen (muut 40 cm). Miina alitti 45 cm esteen ja sen jälkeen alkoi alittaa myös niitä 40 cm aitoja. Laskettiin tätä 45 cm aitaa 5 cm:n välein varmaan 25 cm:n saakka ja Miina menee edelleen ali. Joutu muuten kumartumaan aika paljon :) No loppuun vielä yritettiin ihan helppoakin helpompaan pätkää rimojen ollessa 35 cm ja Miina menee ali. Lopuksi sain sen hyppäämään yhden hypyn ja lopetettiin siihen. Tätä rimojen alittelua ilmeni jo pari viikkoa sitten treenien lopuksi. Edellisen kerran tätä rimojen alitusta on ollut syksyllä.

No sama touhu jatkui tällä viikolla. Radan ekat kolme estettä oli ihan huippu hyvää tekemistä ja sitten alkaa taas tää esteitten alittelu. Nyt esteet oli 40 cm:ssä. Annan kanssa pohdittiin, että Miina ei kestä minun liikettä. Minun liikkuessa sille ehkä tulee liian kiire ja sitten menee ali. Sitten kun se on mennyt yhen esteen ali niin se on tosi vaikee saaha sen jälkeen hyppäämään. Laskettiin taas esteitä viiden sentin välin 25 cm:n saakka ja menee ali. Pöhkö koira. Itellä ei oikein oo ideoita mitä tässä tilanteessa voisi tehdä. Ei sille viitsisi ylimääräisiä estelyrimoja virittää alitusten estämiseksi, koska se tuntuu koiran pakottamiselta. Ei vaikuta mitenkään kipeältä tms. Tosin lonkkia eikä kyynäri ole kuvattu eikä ole ikinä käynyt fyssarilla.

Maanantaina on viimeiset talvitreenit. Sitten treeniryhmät hajoavat, kun osa menee treenaamaan omiin seuroihinsa, mutta onneksi osa jatkaa Hakkilassa myös kesän ajan. Miina siirtyy treenaamaan HSKH:n Annan treeniryhmään ja treenit on jatkossa keskiviikkoisin Ojangossa. Siiri jatkaa entisessä ryhmässään treenikavereinaan Bitti, Nemo ja Sippe. Kiitos treenikavereille talvesta, teijän seurassa on ollut mukava viettää maanantai-illat =)

Täytynee vielä lopuksi mainita, että Onni-beagle oli meillä kyläilemässä perheineen viime viikonloppuna. Onni ja Miina on molemmat tosi ahneita ja himoitsevat lähes kaikkea ruokaa. Niillä pitikin kiirettä, kun toisiaan vahtivat ja tarkkailivat toistensa syömisiä. Yllättäen molemmat viettivät paljon aikaa keittiössä. Välillä Onnin ja Miinan piti vähän ottaa sanallisesti yhteen Siirin toimiessa erotuomarina. Onni kun ei tykkää, jos liian lähelle, iholle, tullaan. Hulinaa ja vilskettä riitti, kun oli kolme koiraa ja kaksi lasta vanhempineen.

Tässäpä viimeaikaisia kuulumisia. Blogia en ole päivittänyt niin usein kuin haluaisin, mutta vuorokaudessa ei tunnut tunnit riittävän kaikkeen mitä haluaisin tehä.

Mahtavia uutisia!!

2010-03-07T16:55:00.002+02:00

Anna soitti ja kertoi, että minut on hyväksytty HSKH:n jäseneksi ja Miinalle on paikka Annnan treeniryhmässä!! Treenit alkaa huhtikuussa. Tämä on aivan superhyvä uutinen. Mullahan ei siis ole ollut minkään seuran jäsenyyttä saatika treenipaikkaa seurassa kummallekaan koiralle. Siirin kanssa jatkan Annan yksityisryhmässä toistaiseksi. :D

Agilityä ja vähän muutakin

2010-03-06T23:04:00.001+02:00

Tämä viikko hujahti taas ohi. Viikosta toiseen ihmettelen "mihin päivät häviää". Joku viisas voisi sanoa, että lakkaa ihmettelemästä, siihen ne päivät menee.

No kuitenkin maanantaina oltiin agilityssä jälleen. Siiri tuntuu olevan joka viikko entistä innokkaampi ja nopeampi. Ennen mulla ei juurikaan ollut ehtimisongelmia. Pystyin tekemään valsseja ihan rauhassa mihin halusin. Nyt kaikki on toisin. Siiri on nopeutunut ja esteiden suorittaminen on varmaa. Huomaan itse löysäileväni juoksussa, johon ei todellakaan ole enää varaa ja rataantutustumisessa suunnittelen valsseja, joihin ei todellakaan ole aikaa. Nyt täytyy ite tosiaankin skarpata ohjaamisessa ja etenkin sen suunnittelussa.

Siirin kanssa harjoteltiin takaaleikkauksia, joita se tosi huonosti kestää. En ole niitä Siirin kanssa juurikaan treenannut, koska joku kouluttaja on mulle joskus sanonut, että tuon koiran kanssa en niitä tartte. Ei olis pitänyt uskoa... Nyt pitääkin sitten opettaa Siirille takaaleikkaus esim. putkelle. Tarpeellista olisi, että voisin olla putkelle tultaessa ulkokaarteen puolella ja leikata takaa. Pari viikkoa sitten Siirillä oli "yksityistunti", kun muut olivat poissa. Silloin treenattiin paljon takaaleikkauksia ja onnistumisiakin saatiin ihan kivasti.

Miinan kepit on menneet tosi huonoksi. Ollaan tähän asti treenattu tavallisia ja kujakeppejä yhtäaikaa eri käskyllä. Nyt tavan keppeihin ei Miinan keskittyminen riitä (näykkii minua ja minä en ehdi/ pysty liikuttaa kättä tarpeeksi nopeasti) ja kujakepeilläkin on tullut epävarmuutta. Päätettiin nyt sitten, että Miinan kanssa en treenaa enää tavallisia keppejä ollenkaan. Treenataan vaan kujakeppejä ja Miina oppii itsenäisesti ne suorittamaan.

Itselle tuottaa ongelmia askelluksen rytmitys. Tuntuu, että en osaa muuttaa rytmiä, ottaa lyhyempiä tai pitempiä askelia tarpeen mukaan ja esim. valssien oikea-aikaisuus on tosi vaikeaa. Pitäisi varmaan treenata jalkatyöskentelyä säännöllisesti ilman koiraa. Luulisi minun entisenä pesäpalloilijana jotain tästä rytmityksestä tietävän. Ehkä.

Nooa täytti yhden vuoden tällä viikolla. Nooan syntymä piti minut pois agilitytreeneistä kolme kuukautta ja näin jälkikäteen ajateltuna siitä ei tainnut juurikaan haittaa olla agilityn kannalta ajateltuna.

Nooa ja Miina on hyvät kaverit keskenään. Miina antaa rajoja (paimentaa) ja rakkautta (makaa vieressä ja antaa rutistella itseään). Siiri pitää etäisempää suhdetta yllä, mutta ruoka-aikaan lähentää ystävyyttä :). Nooan ja koirien yhteiselo on sujunut koko ajan todella hyvin ja uskon, että sellaisena jatkuukin. Toivon, että Nooasta kasvaa eläimiä rakastava poika.

Koirahiihtoa

2010-02-11T20:44:00.003+02:00

Kävin Miinan kanssa eilen koirahiihtamässä ekaa kertaa ja taisi pieni koirahiihtokärpänen puraista :)

Mulla ei siis ole mitään hiihtoharrastustaustaa. Vuosittain olen mökillä mehtäsuksilla yksittäisiä kertoja hiihtänyt ja latu-uraa varmaan viimeksi 2000-luvun alussa lukiossa. Pohjoisen tyttönä oon ollut ihan innoissani, kun etelään on saatu paljon lunta ja pakkasta. Ihanaa!!

Anoppi ystävällisesti toi minun sukset, monot ja sauvat Kajaanista viime viikonloppuna. Mikaelalta sain koirajuoksuvyön lainaksi ja eilen oli vapaapäivä niin päästiin Miinan kanssa ladulle. Miinaa vähän jänskätti sukset ja sauvat. Alkuun Miina yritti kulkea minun takana, mutta agilityn käskyistä oli tosi paljon apua ja sain Miinan käskytettyä ja ohjattua eteen. Miina on tottunut kulkemaan rattaiden kanssa tien vasemmassa laidassa. Tässä meidän ladulla rantaan päin mentäessä latu-ura menee oikeassa laidassa ja Miina kulki tottumuksesta vasemmassa laidassa luisteluosalla. En saanut Miinaa millään kulkemaan suoraan edessäni. Naru oli kyllä kireellä, mutta vetosuunta ihan väärä. Kääntöpaikalle saakka mentiin näin. Kun käännyttiin niin sitten latu-ura olikin vasemmassa laidassa ja Miina kulki juuri oikeassa paikassa minun edessä. Saatiin hyvin tasaista vetoa ja vauhtia. Tässä vaiheessa näytti, että Miina ymmärsi mistä tässä hommassa on kyse ja näytti innostuneelta.

Suksissa olis voinut olla enemmän sekä pitoa ja luistoa. Oli niissä jotkut vanhat voiteet pohjassa :) Tänä aamuna herätessä oli hartiaseudussa kipua, liekö hiihtämisestä tullut. Käytiin pieni lenkki tekemässä, noin puol tuntia. Viikonloppuna suunnitelmissa uusi pitempi lenkki.

Uusi vuosi - uuden kujeet?

2010-01-31T19:13:00.004+02:00

Loppuvuosi vierähti niin nopeesti etten edes blogia ehtinyt enkä jaksanut kirjoittaa. Työnhaku vei paljon energiaa tai lähinnä se, että sai tehtyä päätöksen mihin haluaa mennä töihin. No nyt olen ollut kolme viikkoa uudessa työpaikassa tutussa talossa. Hyvältä valinnalta vaikuttaa.

Tytöillä oli juoksut. Ennen vuoden vaihdetta ne alkoi ja minun harmikseni yhtäaikaa. Siirin juoksu alkoi ensin ja noin viikkoa myöhemmin Miinalla. Agilitystä tuli molemmille kolmen viikon tauot. Siiri pääsi viime sunnuntaina agiloimaan ja Miina pääsee huomenna. Treeneihin oli supervaikee saada tuuraajia. Harmitti ihan älyttömästi nämä päällekkäiset juoksut! No nyt ne on takana. Siirille oottelen seuraavaa juoksua vuoden päästä. Miinalla on varmaan juoksu kesällä, luulisin.

Siirille tauko teki hyvää. Se oli ihan intona, haukkui ja oli nopeempi kuin koskaan (mutta aika hidas silti). Ihan kuin se olisi jotenkin vapautunut! Oli kiva nähdä Siiri niin iloisena. Minun ja Siirin yhteistyölle tauot on aina tehneet hallaa ja niin nytkin. Tuntui kuin Siiri jotenkin liukuisi liian kauas, ehkä jollain tapaa liian "itsenäinen" ja rohkea, sinänsä hyvä, mutta en oo tottunut sellaseen.

Näin vuoden alussa pitäisi varmaan asettaa jotain tavoitteita. Itseäni en hirveästi stressaa näillä tavoitteilla, kun tuntuu olevan omassa elämässä ruuhkavuoden menossa :)

Siirin kanssa en tiedä mitä tavoitteita asettaisin. Siiri on siis keinua lukuun ottamatta kisavalmis, ollut jo aika pitkään. Keväällä on tarkoitus osallistua möllikisoihin. Niiden perusteella pitää tehdä johtopäätöksiä kannattaako Siirin kanssa ajatella kisaamista. Siiri reagoi minun jännittämiseen kieltäytymällä suorittamasta esteitä.

Miina osaa kaikki esteet. Pysyy paikoillaan lähdössä. Kisaamaan? Miinan kanssa on myös keväällä tarkoitus osallistua möllikisoihin. Kontaktit Miina osaa, jos malttaa, mutta sitä malttia puuttaa vielä aika usein. Kepit on vielä aika huonot ja niihin täytyy panostaa. Miina on opetellut niitä kujakeppejä ja niiden harjoittelua jatketaan edelleen. Rinnalla on tarkoitus tehä edelleen tavallisia keppejä. Ja tavan keppejä pystyisin Miinan kanssa treenaamaan vaikka joka päivä, jos vaan saisin itsestäni sen verran irti. Päätin just, että huomisesta alkaen treenaan Miinan kanssa keppejä jokaisena vapaapäivänä. Tulikohan luvattua liikoja... Ja kyllä kesällä toivoisin, että Miinan kanssa voisin osallistua virallisiin kisoihin.

Lisäksi tavoitteena tälle vuodelle on hommata treenipaikka jostain seurasta Miinalle ainakin.

Aika kiitää!!

2009-11-20T14:47:00.003+02:00

Kolme viikkoa on vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta! Ja jouluunkaan ei ole enää kuin vähän reilu kuukausi... mihin aika oikein häviää?

Viime viikonloppuna oltiin ristiäisiä viettämässä Kuopiossa. Kummipoika sai kivan nimen. Tytöt oli tietysti mukana, tosin ristiäisten ajan olivat Päivin luona hoidossa. Miina kun ei niin vieraista ihmisistä tykkää. Miina ja Onni-beagle uhittelivat toisilleen viikonloppuna useampaan kertaan. Molemmat ovat niin ahneita herkkujen perään, että piti sitten ajoittain ärähdellä. En tiiä osaisivatkohan edes "tapella". Taitaa olla melua tyhjästä enemmänkin :)

Agilityssä treenit on sujuneet kivasti molempien kanssa. Miinan kanssa aloitettiin kolme viikkoa sitten kujakeppitreenit Annan innostamana. Miina on oppinut kepit vemputtamalla, ja siinä ei juurikaan olla menty eteenpäin :(. Miina ja minä ollaan tosi innostuneita kujasta!! Miina hoksasi tosi nopeesti mitä siltä halutaan. Pystyn Miinan lähettämään kujaan oikeestaan mistä kulmasta vaan. Lähtötilanne voi olla vaikka, että minä seison keppien vasemmalla puolella, Miina minun vasemmalla puolella, Miina menee kujaan ja minä leikkaan takaa. Jos tämä onnistuu vielä siinäkin vaiheessa kun kepit on peräkkäin niin voi sitä riemua!!! Kuja on vielä aika leveä ja pituutta varmaan 4 metriä(?) eli aika alussa vasta ollaan. Palkka löytyy targetilta kujan päästä. Käskysana on "pujo" näille kujakepeille ja "kepit" tavallisille. Radalla tehdään ihan tavalliset kepit. Harjotuksia on tehty hihnassa ja ilman. Näitä kujakeppejä on tosi kiva treenata, paljon kivempi kuin tavallisia!! Ja ilmeisesti ATD:n hallissa on myös kujakepit niin voidaan su aamunakin niitä treenata.

Miinasta olen viime aikoina havainnut, että se ei kestä kovinkaan paljon toistoja. Tämä tuli ilmi, kun minun piti tehdä paljon valsseja "kujassa". Minä en saanut omia askelia sovitettua ja sen takia piti ottaa uudestaa ja uudestaa ja uudestaan... Palkkasin Miinaa, mutta tokihan se tajuaa, että nyt ei mee oikein. Sitten se alkaa tarjoomaan jotain uutta ja haukkumaan, kun ei ymmärrä mitä pitäisi tehdä. Sitten kun Miinalla menee yli niin se ei enää pysty keskittymään loppuradalla ja sitten koko rata menee ihan perseelleen. Pitää varmaan rataantutustumisessa enemmän kiinnittää huomiota omiin askeliin ja niiden sijoittumiseen.

Kontakteja on myös harjoiteltu Miinan kanssa. Puomilla ne alkaa onnistua hyvin, mutta aalla treeniä kaivataan ja paljon. Käsi tai lentopalkkaa käytän edelleen.

Miinan kanssa on kiva treenata, kun se yrittää ratkaista ongelman, ehdottaa erilaisia ratkaisuja, oisko tää oikein?? Siiri taas ratkaisee nämä tilanteet haukkumalla, miks sitä namia ei nyt tule??

Siiri on ollut treeneissä tosi innostunut! Oon Siirin kanssa lokakuusta alkaen tehnyt vain lentäviä lähtöjä. En muista selitinkö jo aiemmin, että Siiri ahdistui lähdön paikallaolosta ja alkoi kiertää esteitä ym. Nyt ei ole vastaavia ongelmia enää ollut. Siiri on tasaisen varma suorittaja ja tosi söpö treenikumppani!

Mut nyt pitää lopetella ja alkaa pakkaamaan kassia. Tää lähtee viikonlopuksi Ouluun viettämään pikkujouluja inttityttöjen kanssa! Mukavaa viikonloppua kaikille!

Ihanat treenit!

2009-10-26T22:08:00.002+02:00

Jännäsin näitä treenejä etukäteen, koska Miinalle tuli taas peräkkäiset treenipäivät. Kouluttajaa meillä ei ollut, koska Anna oli estynyt saapumaan paikalle. Sovellettiin ryhmille sopivat treenit edellisen ryhmän rakentamasta radasta.

Ekana Miinan treeneistä. Treenit meni tosi hyvin! Miina jaksoi loistavasti keskittyä. Tehtiin rataa lyhyissä pätkissä treenikaverin toivomuksesta ja se olikin hyvä meitä molempia ajatellen. Miina sai varmaankin omasta mielestään tarpeeksi palkkaa ja jätti rähjäämisen ja näykkimisen lähes kokonaan pois. Olen nyt melkein kokonaan jättänyt kädestä palkkaamisen pois (heitän namin) ja lisäksi olen ottanut Miinalle mieleisen hanskan palkaksi.

Tehtiin aika helppoja ohjauskuvioita. Edelleenkin Miinan kanssa on ongelmana, että välillä osaa edetä itsenäisesti ja hakea esteitä ja välillä taas saa olla ihan vieressä näyttämässä. Yritäpä sitten tietää mikä tilanne minkäkin esteen kohdalla on. Sirpa ohjeisti eilen antamaan Miinalle käskyt jämäkämmin, parhaani tein tänään. Lisäksi harjoiteltiin puomia yksittäisenä esteenä. Miinalla on vielä vähän hakusessa oikea pysähtymiskohta, mutta joka kerta treenataan niin joskus tulee melkein valmista :). Lopuksi treenattiin kolmella aidalla suoralla etenemistä. Se meni hyvin, ja varsinkin kun namit oli odottamassa alustalla.

Siirin ryhmässä treenattiin samoista esteistä koostuvaa rataa kokonaisuudessaan. Siiri oli tosi pirtsakkana ja innokkaana. Intoutui jopa haukkumaan hallissa omaa vuoroa odottaessa ja oman vuoron aikanakin. Siirillä menee eka kierros orjentoitumiseen ja toisella kierroksella homma alkaa pelata. Sama on ollut havaittavissa myös möllikisoissa. Keppejä treenattiin myös. Tähän asti olen antanut Siirille kädellä pienen avun (pieni liike ranteessa). Nyt kokeilin ilman apua, kävelin vaan vieressä, Siiri osasi!! Oon kyllä niin onnellinen!

On mulla kyllä ihan huiput koirat vaikkakin ovat niin erilaiset!

Miina silmä- ja polvitarkastuksessa

2009-10-23T19:19:00.007+03:00

Miina kävi eilen E-SS:n järjestämässä silmä-polvi-sydänjoukkarissa. Miinalta tutkittiin silmät ja polvet. Tutkimassa oli Sari Jalomäki Apexista. Polvet 0/0. Silmät muuten terveet, mutta ylimääräisiä ripsiä löytyi vasemmasta silmästä kaksi ja oikeasta silmästä yksi. Löydös siis distichiasis. Tämä oli odotettavaa. Eivät toistaiseksi ole vaivanneet, mutta tarkkaillaan tilannetta. Siiriä en nyt tarkastuttanut silmien osalta (polvet ja sydän tutkittu aiemmin), ensi vuonna sitten.

Kuvasta näkee mitä mieltä Miina oli tutkimuksista - Varsin miellyttävä kokemus.

Maanantain agitreenit meni Siirin kanssa ihan normisti. Miinan kanssa meni paremmin kuin edellisellä kerralla, jaksoi keskittyä paremmin. Edelleenkin kyllä näykki minua, mutta todella paljon vähemmän kuin viimeksi.

Molemmissa ryhmissä tehtiin 16 esteen rataa, jossa oli mukavia kieputuksia. Miinan kanssa jäi ratkaisematta, miten olisi paras ohjata radan loppuvaiheilla. Jokaisessa vaihtoehdossa olin liian myöhässä lähinnä johtuen siitä, että Miina ei kovinkaan hyvin irtoa ja hae itse esteitä. No harjotusta vaan. Piirsin sen radan itselleni muistiin niin voin palata siihen, kun ollaan taitavampia!

Sunnuntaina sitten aamutreeneihin ennen kukon pierasua!

Treenit peräkkäisinä päivinä - Ei hyvä

2009-10-15T10:18:00.003+03:00

Sunnuntaina heti aamusta (klo 8) oltiin Miinan kanssa agilityä treenaamassa kiwojen kanssa. Aluksi otettiin vauhtiympyrää. Sitten treenattiin vähän takaaleikkauksia ja lopuksi muut teki välistävetoja, mutta Miina kieltäytyi hyppäämästä niin ei sitten voitu niitä enää tehdä.

Vauhtiympyrä meni ihan hyvin. Tosin putkeen meno voisi olla paljon sujuvampi. Miinan pitää varmistaa ja varmistaa sitä putkeen menemistä. Pitäisi varmaan ihan yksinkertaisesti treenata aita-putki yhdistelmää, tehdä harjoitus niin helpoksi, että ei jää Miinallekaan epäselväksi mitä pitää tehdä.

Takaaleikkauksen Miina kestää hyvin, mutta tässäkin harjoituksessa aita-aita-putki, takaaleikkaus aitojen välissä onnistuu hyvin, mutta putkeen meno ei sitten sujukkaan niin hyvin. Aidoilla Miina etenee hyvin eteen-käskyllä, mutta kun vastaan tulee putki niin asia ei olekaan enää niin selvä.

Kun piti vielä loppuun tehä niitä välistävetoja, mutta Miina ei enää suostunut hyppäämään. En tiiä iskikö siihen laiskuus, väsy vai joku muu. Miina joko kiersi esteet tai sitten meni ali. Kun sain sen vielä kerran hyppäämään niin lopetettiin siihen. Minun mielestä ei tehty mitenkään tavallista enempää, niin en oikein usko siihen väsymiseen.

Maanantai-iltana oli Annan vetämät treenit Siirille ja sen jälkeen Miinalle. Anna oli suunnitellut kivan vauhdikkaan 19 esteen radan, jossa oli välistävetoja, takaakiertoja ja haasteellisia kohtia ohjauksellisesti.

Siirin treenit meni tosi kivasti. Siiri oli innostunut ja iloinen. Päätin, että lähden Siirin kanssa lentävillä lähdöillä, koska se nyt kesällä painostui siitä paikallaolosta lähdössä ja alkoi kiertää ensimmäisen esteen ym. Siiri on kuitenkin sen verta hitaampi koira, että pystyn sen kanssa lentävästi lähtemään. Hirmu ison työn tein sen kanssa keväällä ja kesällä, että sain sen pysymään paikoillaan ja nyt oon tehnyt tällaisen päätöksen, järkevää vai ei, aika näyttää.

Siiri menee radat kivasti, mutta miten Siirin vauhdin saisi käyttöön radalla? Siihen jos joku osaisi mulle kertoa vastauksen. Ohjauksellisesti saa olla tarkkana kepeille tultaessa. Siinä Siiri tosi helposti eksyy toiseen väliin eli ei kovinkaan hyvin itse osaa hakea oikeaa väliä.

No sitten Miina. Miina psyykkasi itsensä hallissa ihan ylikierroksiin. Miina ei ole varmaan ikinä näykkinyt minua niin paljon, ei pystynyt keskittymään edes muutaman esteen verran, putosi keskeltä puomia, suoritti itsenäisesti keinun, kiersi ja meni esteiden ali, ym. Sitten päädyttiin siihen, että vien Miinan ulos rauhoittumaan ja tullaan sisälle sitten vasta kun on oma vuoro. Kävely ulkonakaan ei tuottanut tulosta. Miina edelleen haukkui ja näykki, kun yritettiin radanpätkää tehdä. Sitten Miina meni jäähylle hallin verhon taakse. Sen jälkeen päästiin kahden aidan sarja keskittyneesti ja lopetettiin siihen.

Kyllä ärsytti! Edelliset maanantaitreenit meni niin hyvin ja nyt tuli tiputus korkeelta. No ens viikolla katellaan miten menee. Voi olla, että nuo kahet peräkkäiset treenit on liikaa Miinalle. Tosi kurjaa, kun treenit menee tommoseen hästäämiseen. Siihen näykkimiseen ei tunnu auttavan kiellot. Oon jo miettinyt kolinapurkkia ym. Saisiko sitä Miinan aggressiota ja energiaa purettua leluun onnistuneet suorituksen jälkeen vai lisääkö se vaan levottomuutta?

Agilityä tauon jälkeen!

2009-10-08T18:29:00.003+03:00

Maanantaina päästiin vihdoin treenaamaan agilityä pitkästä aikaa. Anna oli estynyt, joten kouluttajana oli Petri. Kivat treenit oli. Siirin tunnilla oli vauhtiympyrä ja takaaleikkaus-harjoitus. Vauhtiympyrä on Siirille mieleinen, mutta siinäkään ei anna itsestään täyttä vauhtia. En tiiä miten siitä sais "kaiken irti". Takaaleikkaukset on Siirille hankalia. Namialusta otettiin avuksi ja sitten alko sujua. Täytyy vaan olla tarkkana ettei lähde kiilaamaan, koska Siiri väistää herkästi tai pysähtyy kokonaan.
Miina treenasi keskipitkää rataa. Miinalla riitti vauhtia ja innostusta. Kontaktien harjoittelu on vielä kesken, eikä Miina näytä ymmärtäneen oikeaa kohtaa pysähtymiselle (hiljentää ihan liian aikaisin). Omasta viitseliäisyydestä se on kiinni (siis kotitreenaus), mutta tällä hetkellä oon tosi laiska. Yritän petrata!
Miinan radalla oli kohta, jossa piti tehdä lähes 90 asteen käännös aita-aita välissä. Miina hyppää pitkiä hyppyjä, joka kuluttaa aikaa. Petri ehdotti, jos alkaisin käyttää "suhausta" ennen hyppyä, jonka jälkeen täytyy tehdä voimakas käännös. Tähän asti olen kyseiset tilanteet hoitanut vastakädellä. Päätin sitä suhausta jatkossa käyttää vastaavissa tilanteissa, jospa siitä olisi apua. Miinan kanssa on ihanaa treenata, kun se liitää radalla!
Sunnuntaina Miina pääsee treenaamaan agilityä Pilvimarjalaisten kanssa. Kavereina pitäisi olla Tao ja Nikita.

Uusi Blogi avattu!

2009-10-02T18:28:00.001+03:00

Nyt kun vuoden päivittämiskatkon jälkeen aloin päivittämään tyttöjen kotisivuja niin päätin myös uusia tamän blogi-osion, jotta päivittäminen olisi helppoa ja sitä tulisi tehtyä. Freewebissä esim. kuvien lisääminen tuntutuu työläältä.

Tänne blogiin on tarkoitus kirjoitella Siirin ja Miinan kuulumisia ja ehkäpä jokunen sana muusta perheestäkin silloin tällöin eksyy joukkoon (ainakin mummoja kiinnostaa).

Agitreenitauko päättyy ens viikolla! Ihanaa taas päästä treenaamaan. Siiri treenaa kerran viikossa maanantaisin ja Miina treenaa maanantaisin ja sunnuntaisin joka toinen viikko. Kesän aikana tuli käytyä muutamissa möllikisoissa, vaihtelevalla menestyksessä :) Oon vähän miettinyt, että jos Siirin kanssa vaan treenaisin enkä kisaisi sen kanssa edes mölleissä. Siiri on stressaantunut kisakentällä ja yhteistyö ei ole yhtään samanlaista kuin treeneissä. No täytyy miettiä tätä asiaa, mutta treenausta jatketaan, siitä Siiri nauttii.

Mutta ei sen enempiä kuulumisia tällä kertaa. Pitää vielä jatkaa noiden kotisivujen kimpussa.

____Shelttityttöjen elämää____